- Vinkit
Ideat, ajatukset ja suunnitelmat uusista tuotteista tai vanhojen tekniikoiden kehittämisestä vaativat eri alojen tietämystä ja yhdistymistä. Siksi myös teekkarit opiskelevat paljon muutakin kuin tekniikkaa. Uuden Aalto-yliopiston myötä yhteistyö talouteen, taiteeseen ja muotoiluun pääsee entistä paremmin esiin.
Konetekniikan professori Kalevi Ekman luottaa monitieteisyyden voimaan.
”Oma alani on sellainen, jota ei voi edes kuvitella ilman poikkitieteellisyyttä. Olemme vuosien aikana jo luoneet toimivaksi osoittautuneen pohjan yhteistyöhön ja sen mahdollisuuksiin: näin saadaan paljon enemmän ajatuksia ja ideoita kuin niin, että kukin korkeakoulu toimii vain tiukasti rajautuen omaan alaansa”, Ekman sanoo.
”Teekkareille tämä on hieno mahdollisuus kouluttautua entistä osaavammiksi. Tieteiden välinen työskentely tuottaa tietysti käsitystä muiden alojen osaamisesta. Samalla se myös auttaa kirkastamaan kuvaa omasta asiantuntijuudesta ja siitä, mitä muut itseltä odottavat.”
”Aalto-yliopisto on tosi hieno juttu!”
Ekman päätyi 1990-luvulla taideteolliseen korkeakouluun tuntiopettajaksi..
”Se maailma on ihanalla tavalla erilainen kuin teknillinen korkeakoulu”, Ekman hehkuttaa.
”Tuotekehittäjän tärkeimpiä piirteitä on innostus. Kaupallisten, taiteellisen ja teknisten opiskelijoiden yhteistyö on tuottanut jo aiemmin paljon hyvää, ja Aalto-yliopisto on todella hieno juttu myös opiskelijoille.”
Käytännön yhteistyön tekemisen on mahdollistanut tuotekehitysprojekti -kurssi, jolla tehdään toistakymmentä yritysten sponsoroimaa tuotekehitysprojektia.
Professori Ekman toivoo, että opiskelupaikkaa miettivät nuoret katsoisivat asioita laajasti ja tutkisivat erilaisia mahdollisuuksia.
”Netti on tietysti nykyisin tärkeä tiedonhakuväline, mutta kannattaa hyödyntää oppilaitosten tilaisuudet ja jututtaa opiskelijoita ja opettajia. On hyvä muistaa, että DI:ksi voi päästä opiskelemaan lyhyelläkin matematiikalla ja taidot voi täydentää laajaa oppimäärää vastaavaksi.”
Teknillisessä korkeakoulussa opiskeleminen on monialaista, poikkitieteellistä ja kansainvälistä, ja tilaa on myös luovuudelle. Sitä todistaa myös Design Factory, yksi kolmesta Aalto-yliopiston ns. uuden osaamisen pajasta eli Factorysta.
Design Factory on keskittynyt tuotekehitykseen. Fyysisesti tila sijaitsee Otaniemessä, mutta Design Factoryn henki on laaja, sillä se kytkeytyy mm. tekniikkaan, teolliseen muotoiluun ja kansainväliseen liiketoimintaan.
Design Factoryn tilat muodostavat monikäyttöisen kohtaamispaikan. Protoverstaat, näyttelytilat, kirjasto- ja oleskelutilat mahdollistavat niin kurssien kuin laajempien opintokokonaisuuksien ja yhteistyöprojektien järjestämisen, ja myös yritykset voivat hyödyntää tiloja.
Innostus ohjaa, sattumakin vaikuttaa
Kalevi Ekman on mainio elävä esimerkki poikkitieteellisyyden hyödyntämisestä, mutta myös sattuman merkityksestä elämässä. Hän lueskeli nuorena kauppakorkean pääsykoekirjoja todeten, ettei kyseinen koulu sittenkään ole häntä varten. Samoin kiinnosti valokuvaus taideteollisessa korkeakoulussa, mutta harrastus ei kuitenkaan ollut niin vakavaa, että se olisi johtanut ammattiin.
Niinpä Ekman päätyi opiskelemaan TKK:lle. Hän olisi ensisijaisesti halunnut sähkötekniikkaan, mutta ei päässyt sinne sisään. Pisteet riittivät kuitenkin konetekniikkaan.
”Siellä opiskellessani huomasin, että tämähän onkin minun juttuni. Omissa valinnoissa ei siis kannata pelätä sitä, että tekee vääriä päätöksiä, sillä suuntaa voi vaihtaa ja ne kiinnostavat alueet voivat löytyä yllättävistäkin paikoista”, Ekman toteaa.
”Olen yliopistomaailmassa toiminut eri tasoilla eli kulkenut harjoittelijasta tutkijaksi ja sitten professoriksi. Minua viehättää jatkuva muutos: koskaan ei ole tylsää. Erityisesti opettaminen on kiehtova, mutta vaikea laji. Jatkuvasti uusien lahjakkuuksien parissa työskentely auttaa pysymään itseäkin virkeänä ja uteliaana.”
Kansainvälisiä osaajia ja kasvuyritysten perustajia
Opiskelu muuttuu koko ajan yhä kansainvälisemmäksi. Otaniemen yliopistokampuksella ja kahviloissa kuuluva englannin kieli yhdistää eri kulttuureista tulevia. Ulkomaalaisia harjoittelijoita, opiskelijoita ja lopputyöntekijöitä on Otaniemessä jatkuvasti, ja vastaavasti suomalaisten opiskelijoiden hakeutumista ulkomaille pyritään tukemaan.
Konetekniikasta valmistutaan DI:ksi keskimäärin hieman yli kuudessa vuodessa. Valmistumistahti on opiskelijasta itsestään kiinni – valmistua voi nopeasti opintoihin keskittyen, kun toiset taas panostavat opintojen ohessa esim. harrastuksiin tai muuhun itsensä kehittämiseen. Otaniemi tarjoaa monipuoliset puitteet aktiiviseen teekkarielämään: ylioppilaskunnan piirissä on paljon erilaisia harrastusyhdistyksiä, eikä mikään kulttuurin alue ole vieras.
Tuoreelle diplomi-insinöörille löytyy runsaasti erilaisia työmahdollisuuksia. Kaikki eivät ole luonnostaan johtajatyyppejä, vaan nauttivat asiantuntijatehtävistä.
Ekmanin mukaan valtaosa opiskelijoista menee ensiksi töihin siihen yritykseen, johon tekee diplomityönsä – yleensä keskisuuriin tai suuriin teknologiateollisuuden yrityksiin. ”Vastavalmistuneilla työtehtävät ovat yleensä projektitöitä tuotekehityksessä ja tuotannon projekteissa, osa hakeutuu myyntitehtäviin. Aalto-yliopiston myötä myös into oman kasvuyrityksen perustamiseen näyttää olevan vahvasti nousussa”, Ekman kertoo.
”Yliopistokoulutus ei yleensä valmista mihinkään tarkasti rajattuun ammattiin. Usein myös käy niin, että 5–10 vuotta valmistumisen jälkeen toimitaan aivan erilaisissa tehtävissä kuin mistä ura alkaa.”
Lue lisää
