"Valutuotetekniikan opintojen kunnia-asia on se, että jokainen opiskelija pääsee pieneen valimoomme toteuttamaan itse suunnittelemansa työn", kertoo professori Juhani Orkas esimerkkinä opintojen suhteesta käytäntöön.

Valutuotetekniikkaa opiskellaan Aalto-yliopiston teknilliseen korkeakoulun koneenrakennustekniikan laitoksella. Professori Juhani Orkas vakuuttaa, että kiinnostavaa oppimista ja tekemistä riittää. "Näissä tehtävissä ei ole kahta samanlaista päivää. Käytännön tekemisen ohella on paljon muutakin, mm. suunnittelutekniikkaa, simulointia, prosessinhallintaa ja lisänäkemystä osaamiseen voi hakea esimerkiksi taideteollisen korkeakoulun teollisesta muotoilusta.”
”Täällä pärjää jalat maassa kulkeva, maalaisjärjellä varustettu perusfiksu tyyppi, joka on kiinnostunut erilaisista tekemisistä ja matematiikasta ja fysiikasta. Yleensä he myös etenevät nopeasti urallaan."
Valutuotetekniikan opinnoista työllistytään niin valimoihin kuin valua käyttäviin yrityksiin, joissa tarvitaan mm. valu- ja materiaalisuunnittelun erikoisosaamista. Suomessa tehdään valamalla hyvin erilaisia ja erikokoisia metallikappaleita, aina nuppineulanpään kokoisista massiivisiin, jopa sata tonnia painaviin tuotteisiin.

Matikasta pohjaa, syvennystä ammattiaineista

Orkas kertoo, että matemaattis-luonnontieteellisiin oppiaineisiin kannattaa panostaa jo lukiossa.
"Täällä havaitsee, että moni opiskelija kokee ne alkuvaiheen matematiikan ja muut pakolliset perusopinnot aika raskaina. Matemaattinen puoli on kuitenkin kaiken perusta, joten sitä ei voi välttää. Mutta kun sen alkuvaiheen selvittää, niin sitten monen motivaatio ja into kasvaa ammatillisten opintojaksojen kautta."
Valutuotetekniikka on suosittu sivuaine koneenrakennuksen opinnoissa.
"Yksittäisiä valutuotetekniikan kursseja lukee huomattavan suuri joukko. Varsinaisesti valamiseen suuntautuneita opiskelijoita valmistuu kymmenkunta vuosittain."
Käytännön tekeminen näkyy niin opinnoissa kuin harjoitteluissa.
"Meillä on aika paljon opiskelun alkuvaiheessa suunnittelupainotteisia kursseja, joissa mm. valitaan materiaaleja ja valmistusmenetelmiä kuvitteellisille valukappaleille. Pidemmälle päästessä tulee varsinainen tekeminen mukaan", Orkas sanoo.
"Meille on kunnia-asia, että jokainen opiskelija pääsee omaan valimoomme valmistamaan muottejaan eli tekemään oikeita töitä. Opiskelijat pitävät siitä, kun pääsevät itse toteuttamaan suunnitelmansa."

Monipuolisuutta harjoitteluista, ulkomailta ja toisista korkeakouluista

Orkas pitää ns. haalariharjoittelua eli perustyön tekemistä yrityksessä, esimerkiksi tuotannossa opintojen alkuvaiheessa ehdottomana kokemuksen kartuttajana.
"Sen jälkeen kesätöihin voi pyrkiä työnjohtajaksi tai suunnitteluhommiin ja sitten vähitellen siirtyä diplomityön haasteisiin."
Teknillisestä korkeakoulusta kannustetaan lähtemään harjoitteluun tai opiskelemaan ulkomaille. Samoin kannattaa hakea kokemuksia oman yliopiston sisällä: Aalto-yliopiston avulla tiivistyy ja helpottuu yhteistyö niin kauppakorkeakouluun kuin taideteolliseen korkeakouluun.
"Valutuotetekniikan kannalta mielenkiintoista on teollinen muotoilu. Valamisen muotoilun mahdollisuudet ovat rajattomat, joten sitä kautta voi saada hyvän yhdistelmän. Samoin kauppakorkean puolelta voi hakea suuntautumista myyntiin", Orkas pohtii.

Professorin uraan vaikutti sattuma

Lukion ja teknillisen yliopiston opinnot Juhani Orkas suoritti Tampereella.
"Sattuman kauttahan minäkin olen näihin hommiin päätynyt", Orkas hymyilee.
"En lukioaikaan ollut ihan varma siitä, mitä haluaisin, niin pyrin sinne minne moni muukin eli teknilliseen korkeakouluun. Diplomityö vei Jyväskylään Valmet Rautpohjalle, joka nykyisin on osa Metsoa. Jäin sinne myös muutamaksi vuodeksi töihin."
Sen jälkeen Orkaksen tie on kulkenut Tampereen kautta Otaniemeen, jossa hän aloitti valimotekniikan laboratorion assistenttina. Myöhemmin hän väitteli valimoiden ympäristöasioista ja pätevöityi näin professoriksi. Tällä hetkellä Orkas on mukana myös Valutuoteteollisuusyhdistyksessä osapäiväisenä asiantuntijana.
"Valutuoteteollisuusyhdistyksen kautta yritykset tukevat alan koulutusta ja tutkimusta. Yhteistyö on alkanut hyvin. Nyt saadaan myös opetukseen ja tutkimukseen tietoa siitä, mitä yrityselämä tarvitsee, ja me voimme tarjota tätä osaamista yrityksille."

http://edp.tkk.fi/fi/

23.2.2010