- Vinkit
Opiskelijavaihto Tukholmassa toi rohkeutta
Kaikille kaduntallaajille grafeeni ei välttämättä vielä ole tuttu, mutta Johanna Anteroinen on perehtynyt hyvin tähän äärimmäisen kestävään materiaaliin.
”Grafeenin valmistamisesta saivat vuonna 2010 Nobelin Andre Geim ja Konstantin Novoselov, ja grafeenia tutkitaan myös täällä Teknillisessa korkeakoulussa. Omassa diplomityössäni olen mukana mittaamassa grafeenista valmistettuja transistoreja”, Anteroinen kertoo.
Grafeeni on hiilirakenne, jonka uskotaan mullistavan elektroniikan tulevaisuuden.
”Ehkä 20–30 vuoden päästä pystytään tekemään vielä pienempiä ja tehokkaampia transistoreja grafeenin avulla.”
Laajasti ja käytännönläheisesti
Tulevaisuusajatteluun Anteroinen on saanut pohjaa mm. scifi-kirjoista.
”Opiskelin luonnontiedepainotteisella yläasteella, ja fysiikan kiinnostukseen taisi olla oma osuutensa myös isän scifi-kirjoilla”, Anteroinen nauraa.
Matemaattis-luonnontieteellinen painotus jatkui lukiossa. Sen jälkeen Anteroinen päätti hakea teknilliseen korkeakouluun.
”Uskoin saavani siten laaja-alaisempaa näkemystä ja käytännönläheisyyttä kuin opiskelemalla fysiikkaa yliopistossa.”
Anteroinen onkin viihtynyt hyvin opintojen parissa.
”Ensimmäisten parin vuoden perusopinnot takaavat, että oman alan kursseilla on onnellinen. Matikan ja fysiikan taidoilla voi lähteä murskaamaan ongelmia”, Anteroinen toteaa.
”Omien, teknilliseen korkeakouluun sopivien oppimistapojen kehittäminen kesti minulla aikansa. Piti tajuta, että omasta opiskelusta on otettava vastuuta. Tarvitsen lukemisen lisäksi myös sitä, että saa kysyä, jos ei ymmärrä, joten siksi olen arvostanut ohjattuja laskuharjoituksia.”
Aalto-yliopistossa tekniikka yhdistyy designiin
Anteroinen opiskelee sähköfysiikkaa, ja opintoihin on kuulunut myös mm. optista teknologiaa ja sähkötekniikkaa.
”Halusin opiskella näitä, sillä sähkö oli niin siistiä ja elektroniikka tosi kivaa. Sähkötekniikka ei kuitenkaan ollut minun juttuni. Sähköfysiikan valitsin siksi, että sen sisällä saa valita yllättävän vapaasti, mitä lukee, ja erikoistua niihin aiheisiin, jotka itseä kiinnostavat.”
Teknillisessä korkeakoulussa kuuluu opintoihin luentojen, tenttien ja laskuharjoitusten ohella esimerkiksi laboratorioharjoitukset.
”Omissa opinnoissani se voi tarkoittaa esimerkiksi tietokoneella simuloimista tai laserien ja kuitujen ominaisuuksien mittaamista”, Anteroinen kertoo.
”Omissa opinnoissani se voi tarkoittaa esimerkiksi tietokoneella simuloimista tai laserien ja kuitujen ominaisuuksien mittaamista”, Anteroinen kertoo.
Alkutaipaleella olevan Aalto-yliopiston Anteroinen uskoo tuovan opiskelijoille etua.
”Aalto-yliopiston kautta voi lukea kursseja kaupalliselta tai taideteollisesta alasta. Opinnoissa voi yhdistää esimerkiksi designia tekniikkaan. Se on varmasti vahvuus.”
Opiskelijavaihto toi avoimuutta
Kevätlukukauden 2010 Anteroinen vietti kihlattunsa kanssa vaihdossa Tukholmassa.
”Oli hemmetin hauskaa! Siellä pääsi näkemään, millaista opiskelu on muualla, ja Tukholma on kiva kaupunki. Vaihto-opiskelijuus toi myös rohkeutta ja uskoa siihen, että ulkomailla pärjäisi jatkossakin”, Anteroinen sanoo.
”Samalla tapasi muunmaalaisia opiskelijoita ja tajusi, että suomalaisopiskelijana asiat ovat hyvin, kun kaikki kuitenkin saavat esimerkiksi opintotukea. Lisäksi Euroopassa ei yleensä saa diplomityöstä palkkaa, kuten täällä meillä.”
Ruotsissa Anteroisen kaikki kurssit olivat englanniksi. Sama kieli on käytössä nyt diplomityötä tehdessä. Työt vaativat tietysti muutakin osaamista.
”Hyvät sosiaaliset taidot ovat tarpeen työssä kuin työssä. Avoimuus on aina hyvästä. Pitää olla valmis tekemään, ottamaan selvää ja olemaan itsenäinen. Tietysti ryhmätyötaidotkin ovat tärkeitä, mutta omissa töissäni on enemmän korostunut itsenäisyys.”
Haalariharjoittelusta tutkijaksi
Diplomi-insinöörien opintoihin kuuluu ns. haalariharjoittelu. Silloin kartutetaan kokemusta esimerkiksi tuotannon kokoonpanotehtävissä.
”Suoritin haalariharjoittelun Konecranesilla. Haalariharjoittelussa näkee tuotteiden valmistuksen kannalta oman alansa työtä, ja itselläni se myös lisäsi motivaatiota opiskeluun.”
Anteroinen on lisäksi työskennellyt muutamassa muussa yrityksessa, esimerkiksi kosketusnäyttöjen parissa.
”Pienessä yrityksessä oppii tekemään paljon kaikenlaista ja näkee muutakin kuin sitä varsinaista omaa hommaa. Suosittelen lämpimästi keräämään kokemuksia monipuolisesti. Uskon, että minusta tulee tutkija tai sitten työskentelen tuotekehityksessä. ”
Palkka ei ole Anteroiselle tärkein tekijä työn valintaan.
”Teknillisellä alalla palkkojen hajonta on suuri. Yliopistolla palkka ei ole korkeimmasta päästä, mutta riittää kyllä.”
