Ella Kaila opiskelee teollista muotoiluna Aalto-yliopiston Taideteollinen korkeakoulussa ja Työskentelee opiskelujen ohessa Vaisala Oyj:ssä.

”Vaikka opiskelemme Taideteollisessa korkeakoulussa, työmme on varsin kaukana taiteellisesta ilmaisusta. Lopputulokseen vaikuttavat niin monet asiat”, kuvaa Ella Kaila ammattikuntaansa.

Rovaniemeläinen Ella hakeutui opiskelemaan muotoilua, koska oli kiinnostunut loogisesta päättelystä ja halusi hyödyntää myös kuvataiteellisia kykyjään. Matematiikkakin kiinnosti mutta ei aivan ammatiksi asti. Hyvän piirustustaidon hän tiesi auttavan TaiK:n pääsykokeissa. Teolliselle muotoilijalle piirtäminen on kuitenkin vain yksi tapa visualisoida työn tuloksia.

Luovaa ongelmanratkaisua

Ella pääsi Taideteolliseen korkeakouluun vuonna 2004. ”Vähemmän opiskeluissa on törmännyt konkreettisesti ruuveihin ja muttereihin kuin odotin. Teknologiasta ja teknologisista uudistuksista pitää kuitenkin olla kiinnostunut. Muotoilijan pitää olla kiinnostunut oikeastaan kaikesta uudesta.”

Teollinen muotoilu on luovaa ongelmanratkaisua ja yhä enemmän aineettomien asioiden kuten toimintamallien ja palveluiden muotoilua. Opintojen tavoitteena on antaa valmiuksia muun muassa monialaisen ryhmätyön kehittämiseksi.

Ella on päässyt tutustumaan muotoilijan työhön Vaisalassa, jossa hän aloitti kesätöissä vuonna 2008. Kesätöiden lisäksi hän on työskennellyt yrityksen 10 hengen konseptointitiimissä pari päivää viikossa opiskelujen ohessa.

Palkattiin olemaan erilainen

Vaisalassa suurin osa työkavereista on insinöörejä. Tiimissä on myös psykologin koulutuksen saanut käytettävyyssuunnittelija. Monialaisessa työympäristössä on ollut jännittävää tarkkailla, miten eri ihmiset näkevät ongelmat ja miten he tarttuvat niihin.

”Monelle insinöörille on uutta, että onnistuneeseen lopputulokseen voi päästä myös kehämäisellä ajattelulla eikä pelkästään suoraviivaisesti”, Ella hymyilee. Muotoilijalle on tyypillistä hakea ratkaisua eri näkökulmia ja niiden seurauksia punniten ja välillä jo hylättyihin vaihtoehtoihin palaten.

”Innovatiivisessa työympäristössä jokainen joutuu venymään muuhunkin kuin siihen, mihin itsellä on koulutus. Se on hyvin palkitsevaa.” 

Ensimmäinen kesätyö oli konseptisuunnittelua, jossa hän teekkarityöparinsa kanssa esitti, miten havainnollistetaan asioita, joita ei vielä ole olemassa.

Kesällä 2009 Ella pääsi suunnittelemaan työskentely-ympäristön ja testaamaan ja kehittämään työskentelyä siinä. Pieneen tilaan piti löytää koehenkilöiksi isokokoisia ihmisiä, sillä yksi tavoite oli varmistaa, että pieni työtila soveltuu kaikenkokoisille.

”Ensimmäisenä kesänä jännitin hieman sitä, että minun oletetaan osaavan ja ymmärtävän samoja asioita kuin mitä muut jo osaavat. Onneksi kuitenkin oivalsin, että minuthan oli palkattu olemaan erilainen! Minut haluttiin insinööriympäristöön juuri siksi, että muotoilijana näen asiat eri tavalla”, Ella kertoo.

Kansainvälisyys on arkipäivää

Teollisen muotoilun opiskelijoita rohkaistaan käymään myös teknillisiä kursseja, joita voi suorittaa Aalto-yliopiston Teknillisellä korkeakoululla.

Ella on opiskellut sivuaineena käytettävyyttä, ja siihen on sisältynyt kursseja niin Teknillisellä korkeakoululla kuin Helsingin yliopiston psykologian laitoksellakin.

Erityisen paljon hän on nauttinut Aalto-yliopiston teollisen muotoilun maisterikoulutusohjelmasta, jonka opiskelijoista puolet on muualta kuin Suomesta. Kansainvälisyys tuo väriä ja avartaa ajattelua. Sitä tarvitaan, sillä tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen työskentelee monikulttuurisessa ympäristössä.

Monikulttuurisen ympäristön ymmärtäminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että päätöksenteko voi olla eri kulttuureissa hyvinkin erilaista. Se on otettava huomioon niin käytettävyydessä kuin tiimityön suunnittelussakin. 

Suunnittelija työskentelee ryhmässä

Teollisessa muotoilussa ryhmätyö on äärimmäisen tärkeää. Muotoilija työskentelee aina monen eri alan asiantuntijoiden kanssa. Hänen on tunnettava erilaisia yhteistyömenetelmiä ja ymmärrettävä, millaiset tyypit työskentelevät parhaiten yhdessä.

Ellaa kiinnostavat erityisesti toimintatavat ja prosessit, joilla lopputulokset syntyvät. Hän haluaisi toimia sellaisena ryhmätyön mahdollistajana, joka innostaa ryhmän huippusaavutuksiin.

”Joskus muotoilijat nähdään enemmänkin visualisoijina, jotka osaavat piirtää ja rakentaa pienoismalleja ja muotoilla esineitä. On ollut tosi hienoa huomata, että muotoilijoiden taitoja osataan hyödyntää yritysmaailmassa koko ajan enemmän ja monipuolisemmin.”

Vaisala Oyj  http://www.vaisala.com

Vaisala kehittää, valmistaa ja markkinoi tuotteita ja palveluja ympäristönmittaukseen ja teollisuuden mittaustarpeisiin. Konsernin keskeisiä asiakasryhmiä ovat ilmatieteen ja hydrologian laitokset, tieorganisaatiot, puolustusvoimat, ilmailuorganisaatiot, yksityiset yritykset säästä riippuvaisilla toimialoilla, järjestelmäintegraattorit sekä valittujen teollisuusalojen yritykset ympäri maailmaa.

Vaisalalla on liiketoimintaa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Intiassa, Malesiassa, Kiinassa, Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa, Japanissa ja Australiassa. Vuonna 2009 ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 97 %.

Vaisalassa on yli 1400 työntekijää, ja vuonna 2009 konsernin liikevaihto oli 232 miljoonaa euroa.