Teollinen muotoilu on luovaa työtä teollisuudessa
 

"Olin aina haaveillut luovasta ammatista. Minulle oli myös selvää, että halusin teollisuuteen enkä taiteilijaksi", kertoo teollinen muotoilija Anna Salminen.

Arkkitehtuurista ja muotoilusta kiinnostunut Anna pääsi lukion jälkeen opiskelemaan teollisen muotoilun osastolle Taideteolliseen korkeakouluun Helsinkiin. Muotoiluopintojen lisäksi Anna osallistui Taideteollisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhteiseen IDBM (International Design Business Management) -koulutusohjelmaan. Hän opiskeli tuotekehitystä Teknillisessä korkeakoulussa ja markkinointia Kauppakorkeassa. Ohjelma tarjosi myös tilaisuuden tehdä yhteistyötä eri aloille valmistuvien ihmisten kanssa.

Teollisuuteen hakeutumista Anna piti luonnollisimpana uravaihtoehtona. "Teollisessa muotoilussa minua viehättää paitsi tietty teknisyys myös työn laajuus. Muotoilutyössä on teollisuudessa otettava huomioon niin paljon muutakin kuin visuaalisuus. Tärkeitä asioita ovat esimerkiksi ergonomia ja valmistettavuus. Lisäksi suunnitelmissa on tietenkin pyrittävä taloudellisesti järkeviin ratkaisuihin."
 

Teollinen muotoilija on usein yksinäinen susi
 

Anna tuli RAY:lle ensin muotoilijaharjoittelijaksi. Hän teki taloon myös lopputyönsä ja on nyt vakituinen ja kokopäivätoiminen teollinen muotoilija. Vastaavaa pestiä RAY:ssä ei tuolloin ollut. Teollinen muotoilija työskentelee talossa noin 40 hengen tuotekehitysosastolla Pelien kehitys -yksikössä.

"Muotoilija on monessa yrityksessä vielä jonkinlainen yksinäinen susi, ainoa laatuaan. Se tekee vuorovaikutustaidot työssä erityisen tärkeäksi: on pystyttävä tarvittaessa puolustamaan omaa näkemystä, vaikka saman alan ihmisiä ei olisikaan tukea antamassa."

Teollisen muotoilijan työ sisältää RAY:ssä sekä laitemuotoilua että pelien graafisen käyttöliittymän suunnittelua. Laitteita tehdään 1-2 uutta vuosittain. Uusia peliprojekteja oli viime vuonna työn alla noin 15.

"En haluaisi olla töissä pelifirmassa, joka jakaisi voittonsa yksityisille osakkeenomistajille. Pelaamisenkin toivoisin kehittyvän sosiaalisempaan ja yhteisöllisempään suuntaan niin, että rahapelejä pelattaisiin enemmän seurassa", Anna pohtii työpaikkansa ainutlaatuisuutta. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto, yli 400 miljoonaa euroa vuodessa, käytetään terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Anna arvostaa työn vapautta. "Annettujen aikataulujen sisällä voin pitkälti itse suunnitella työskentelytapani. Työ on hyvä yhdistelmä toisaalta yksinäistä ongelmanratkaisua, toisaalta tiivistä tiimityötä. Muotoilutyössa on myös palkitsevaa nähdä kättensä jälki."

Poikkitieteellinen osaaminen, sekä peli- ja muotoilualan kehityksen seuraaminen ovat työssä tärkeitä. Myös työvälineet muuttuvat jatkuvasti. Anna kiitteleekin, että työnantaja on tarjonnut mahdollisuuksia ohjelmisto-osaamisen päivittämiseen. 29-vuotiasta Annaa kiinnostaisi tulevaisuudessa yksittäisissä tuoteprojekteissa työskentelyn ohella design management: suurempien muotoilullisten kokonaisuuksien luominen, hallinnointi ja kehittäminen.

"Käymme esimerkiksi kerran vuodessa tutustumassa kansainvälisiin virtauksiin pelimessuilla Lontoossa", vastaa Anna kysymykseen vaikutteiden hakemisesta."Työni ei ole sellainen luova prosessi, jossa inspiraatiota haettaisiin luonnosta. Se on aika lailla rationaalista, tavoitteellista ja aikataulujen tiukasti määrittelemää toimintaa", Anna nauraa.

Suomalainen pelitalo käyttää huipputekniikkaa

Raha-automaattiyhdistyksellä on noin 19 000 peliautomaattia yli 9 000 paikassa kaikkialla Suomessa. RAY ideoi, suunnittelee ja ohjelmoi pelit alusta alkaen itse.

Automaatit ovat pienoistietokoneita, ja 2000-luvun automaattien käyttöjärjestelmä on Linux. Se tarjoaa hyvät tietoturva- ja verkko-ominaisuudet. Uutuuspelien grafiikka ja toiminnallisuus muistuttavat konsolipelejä; esimerkiksi Texaspokerista RAY on tehnyt 3D-version. Kaikki automaatit on verkotettu ja niitä seurataan "on line", ja automaattien huoltopyynnöt kirjautuvat huoltoedustajien PDA-laitteisiin suoraan koneelta koneelle.

Rahiksessa on töissä noin 1600 ihmistä, joista muutama sata tekee työtään tuotekehityksessä eli suunnittelussa, ohjelmoinnissa, kokoonpanossa sekä huollossa. Ammattinimikkeiden kirjo on laaja: pelisuunnittelija, pelimatemaatikko, muotoilija, graafikko, ohjelmistosuunnittelija, ohjelmoija, testaaja, elektroniikkasuunnittelija, mekaniikkasuunnittelija, malliteknikko, protovalmistaja, alihankkijayhteyshenkilö ja laatuvastaava. Maan kattavassa kunnossapidossa työtään tekevät ja automaatteja korjaavat huoltoedustajat sekä pelipisteiden ja automaattien asentajat.

Alihankinta on taitolaji

RAY on rahoittanut suomalaisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä 70 vuotta. Pelifirman ydinosaamista on nyt ja tulevaisuudessakin pelien kehitys, laitelähtöinen ohjelmistosuunnittelu sekä laitearkkitehtuurin hallinta ja valmistuksessa kokoonpano-osaaminen ja osahankinta.

Aikaisemmin RAY teki lähes kaiken itse. Viime vuosina alihankinta on lisääntynyt kuten muissakin teknologiayrityksissä. Kumppaneilta RAY ostaa esimerkiksi tuotekehitys- ja muotoiluosaamista. Myös automaattien ja kasinopelipöytien valmistuksessa tarvitaan yhä enemmän hankintaketjuja hallitsevia ihmisiä, kun osia hankitaan puusepän-, muovi-, teknologiateollisuuden alihankkija- ja laitekokoonpanoyrityksiltä.

Pieni hetki yli 15-vuotiaille

Rahiksen automaatit tarjoavat viihteen ja voiton hetkiä pikkurahalla. Automaatit palauttavat pelaajille voittoina keskimäärin 89 prosenttia panoksista. Lain mukaan alle 15-vuotias saa pelata rahapelejä vain samaan perheeseen kuuluvan täysi-ikäisen luvalla ja läsnä ollessa. Rahiksen omiin pelisaleihin eli Potteihin ja Täyspotteihin ikäraja on 18 vuotta.

Ihmiset ovat pelanneet rahapelejä yhtä kauan kuin rahaa on ollut olemassa. Ja yhtä kauan jotkut ovat jääneet peleihin kiinni ja pelanneet liikaa. Sen vuoksi RAY:n tehtävä on rajoittaa pelihaittoja ennalta ehkäisemällä. Rahis kasvattaa liikevaihtoaan hitaammin kuin suomalaisten käytössä olevat tulot kasvavat.

RAY lienee maailman ainoa pelifirma, jonka ovat perustaneet sosiaali- ja terveysalan järjestöt. RAY:n tuotoilla rahoitetaan melkoinen osa esimerkiksi vammaisjärjestöjen toiminnasta, päihdetyöstä, veteraanikuntoutuksesta ja kansanterveysongelmien ehkäisystä.

www.ray.fi

Pelitoiminnan ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. RAY kierrättää romutettavista automaateista lähes kaiken. Vastuullisella suunnittelulla on päästy siihen, että ajokilometrit ja energiankulutus ovat vähentyneet useana vuotena peräkkäin.