Kone- ja metallitekniikka pysyy kilpailukykyisenä ja kehittyy

Salon Konepajan vajaat 50 eri alojen ammattilaista valmistavat koneistettuja komponentteja mm. dieselmoottoreihin, iskuvasaroihin ja paperikoneisiin. Hydraulisylintereitä toimitetaan esim. metsänostureihin ja henkilönostureihin. Suurin osa henkilöstöstä on cnc-koneistajia. Lisäksi yrityksessä työskentelee hitsaajia, kokoonpanijoita, maalareita, manuaalikoneistajia, sekä muissa aputoiminnoissa esim. 3D-mittaaja. Toimihenkilöiden toimenkuvia ovat esimerkiksi tuotantopäällikkö, tuoteryhmäpäällikkö, työnjohtaja, laatupäällikkö ja toimistosihteeri.

Toimitusjohtaja, Simo Halonen, vastaa yrityksen koko toiminnasta. Erityinen paino on yrityksen kokonaismarkkinoinnissa, talouden tunnuslukujen seuraamisessa ja yrityksen toimintojen ohjaamisessa kohti asetettuja tavoitteita. Halosen vastuulla on varmistaa, että yritys pysyy kilpailukykyisenä ja kehittyy. Halonen opiskeli Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa kone- ja metallitekniikkaa. Heti opiskelujen jälkeen hän aloitti työt teknologiateollisuudessa ja lähes koko työuransa Halonen on työskennellyt Salon Konepaja Oy:ssa.

Ympäristöasiat tulevaisuuden kilpailuvaltteina
 

Halosen mukaan Salon Konepajan menestys perustuu partnership-tyyppisiin asiakassuhteisiin. Osa asiakassuhteista on jatkunut jo yli 20 vuotta. Yrityksen menestyksen kulmakiviä ovat myös laatu, toimitusaika ja asiakaslähtöisyys.

Vaikka yritys on verrattain pieni, se kilpailee globaalisti. Automaation lisääminen ja uusimman teknologian hyödyntäminen ovat kilpailuvaltteina halpamaita vastaan. Se, että ympäristöasioihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, saattaa Halosen mukaan olla suuri mahdollisuus suomalaisille ja muille eurooppalaisille teknologiateollisuuden yrityksille tulevaisuudessa. Tuotteiden kuljettaminen Kiinasta ja muualta kaukaa Suomeen ja Eurooppaan kuluttaa paljon energiaa ja tuottaa ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä. Eurooppalaiset teknologiateollisuusyritykset ovat ympäristöasioissa edelläkävijöitä verrattuna kiinalaisiin yrityksiin. Salon Konepajassa esimerkiksi kierrätetään pakkausmateriaaleja ja erotellaan tarkasti jätteet. Ympäristöajattelu näkyy myös yrityksen tuotteissa. Yritys on mukana tuotantoketjussa, jonka lopputuotteet hyödyttävät mm. ympäristöä.

”Yritys ei kehity, jollei sen henkilöstö kehity”

Salon Konepajan ilmapiiri on nuorekas. Yrityksen asiakaskunta on vaativa ja se asettaa haasteita henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Salon Konepajassa on Halosen mukaan satsattu henkilöstön kehittämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen erityisen paljon viimeisen vuoden aikana. ”Jos vain on halua oppia uusia asioita, yrityksemme on valmis kouluttamaan kehityshaluisia työntekijöitä”, Halonen toteaa.

Halosella on uskoa teknologiateollisuuden tulevaisuuteen myös jatkossa hetkellisestä notkahduksesta huolimatta. Salon Konepajassa odotetaan uusilta osaajilta teknillistä perusosaamista ja kädentaitoja. Vuonna 2004 yrityksestä tuli vientiyritys, joten tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän kielitaitoa, kansainvälisyyden ymmärtämistä ja markkinointiosaamista. Automaation yhä lisääntyessä tarvitaan entistä enemmän tietotekniikka-osaamista ja matemaattista ajattelukykyä. CNC-koneistajalle tietty itsevarmuus on Halosen mukaan tärkeää. ”Ammattitaito ja varmuus näkyy koneistuksen asetusajoissa. Hyvän osaamisen ja varmuuden omaava koneistaja saa uuden tuotteen valmiiksi muutamassa tunnissa kun jollain toisella ei riitä samaan suoritukseen edes yksi vuoro.”

Salon Konepaja Oy

Salon Konepaja Oy suunnittelee, valmistaa ja toimittaa hydrauliikkasylintereitä sekä komponentteja koneisiin ja laitteisiin yli 20 vuoden kokemuksella sylintereiden valmistuksesta ja cnc-osaamisesta. Yrityksessä valmistettuja sylintereitä käytetään nostureissa, laivoissa, työkoneissa ja teollisuuden eri laitteissa. Vuonna 2008 yrityksen liikevaihto oli 7,0 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa 47.

Salon Konepaja Oy on osa Mesera-konsernia. Konserni koostuu kahdeksasta teknologia-alan yrityksestä, jotka täydentävät osaamisessa toinen toistaan ja pystyvät siten hallitsemaan suuriakin kapasiteettitarpeita.


2.4.2009