Suomi kärjessä kiinteiden biopolttoaineiden käyttö- ja polttoteknologiassa!

Martti Kätkä
Johtaja, energia-asiat,
Teknologiateollisuus ry

- Suomessa on aina käytetty puuenergiaa, koska meillä on suuret metsävarat. Perinteisesti on käytetty halkoja mutta nykyään puuenergiaa käytetään suuressa mittakaavassa metsäteollisuuden yhteydessä. Suomi on jo vuosikausia ollut edelläkävijä puu- ja muiden biopolttoaineiden teknologiassa, Martti Kätkä kertoo.

- Nykyään Suomen omasta sähkön kulutuksesta katetaan 12,4 prosenttia puu- ja jätepolttoaineilla. Tämä on teollistuneiden maiden korkein luku, hän korostaa.

- Lämmöntuotannossa osuudet ovat vielä tätäkin suuremmat. EU:ssa on asetettu tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energialähteden osuus 20 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomessa uusiutuvien osuus on 25 prosenttia mutta meillekin tulee oma lisäysvaatimuksemme. Vastattaessa EU:n tiukentuviin vaatimuksiin uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi puupolttoaineet ovat edelleen Suomen tärkein voimavara, toteaa Kätkä

Suomalaiset tekniikat kysyttyjä maailmalla

- Suomessa on kehitetty leijukerrostekniikka hankalien polttoaineiden ratkaisuksi. Hankalia polttoaineita ovat muun muassa kuori, hake, metsätähde ja muu jätepuu, koska niiden kosteus ja lämpöarvo vaihtelevat suuresti olosuhteista riippuen. Leijukerrostekniikalla näitä voidaan polttaa korkealla hyötysuhteella ja vähäisin savukaasupäästöin. Leijukerrostekniikka eri muodoissaan on ollut Suomessa käytössä jo pitkään suuren kokoluokan voimalaitoskattiloissa, muistuttaa Martti Kätkä.

- Tällä tekniikalla on kysyntää maailmanmarkkinoilla, hän korostaa. Monissa maissa, erityisesti kehitysmaissa, olisi käytettävissä metsätähdepuuta, sokeriruokojätettä tai muuta maataloudesta peräisin olevaa biomassaa. Näitä ei kuitenkaan voi käyttää tavallisissa pölypolttoon suunnitelluissa kattiloissa. Suomalaisten osuus leijukerroskattiloiden maailmanmarkkinoista onkin yli puolet.

Suuria kattiloita valmistavat Suomessa muun muassa teknologiateollisuuden yritykset Andritz ja Foster Wheeler. Pienemmässä mittakaavassa on Wärtsilässä kehitetty pyörivään arinaan perustuva uuden sukupolven polttotekniikka. Siinä huonolaatuinenkin kosteudeltaan jopa 65 prosenttinen jätepolttoaine saadaan palamaan täydellisesti. Näillä kattiloilla on jatkuvasti kasvavat maailmanmarkkinat, toteaa Kätkä.

Energiateknologiasta kilpailuvaltti

Energiateknologian kehittämisestä on tullut Suomelle kilpailuvaltti, uskoo Martti Kätkä. Nykyään energiateknologian vientimme arvo on lähes 4 miljardia euroa vuodessa. Tässä ei ole vielä mukana ulkomailla tapahtuvaa suunnittelua, osaamisen vientiä ja projektointia, jotka tulevat vielä laiteviennin lisäksi, hän muistuttaa.