Vuoden 2009 teekkarifuksi kiinnostui ympäristötekniikasta 

Maija Leino

LUT, Teknillinen tiedekunta

Ympäristötekniikka

Ympäristötekniikan toisen vuosikurssin opiskelija Maija Leino (20) ei kauan mieti, kun hän nimeää mukavimman opiskelijakokemuksensa.

− Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta teki viime keväänä nesteen päällä juoksemisen maailmanennätyksen. Sain koekaniinina kokeilla ensimmäisenä pystyykö nestetärkkelyksen päällä pinkomaan uppoamatta. Kyllä pystyi, kertoo Maija.

Juoksijoita oli satoja, uusi maailmanennätys syntyi tuloksella 47 020 metriä ja Maijan juoksu päätyi tv:n uutisiin. Säiliöautolla paikalle kuljetettu nestetärkkelys päätyi juoksun jälkeen biopolttoaineen valmistukseen.

Poikaystävä löytyi opiskelijariennoista

Pukkilasta 18-vuotiaana Lappeenrantaan muuttanut Maija käytti ensimmäisen yliopistovuotensa paitsi opiskeluun, myös tutustumiseen kaikkeen mahdolliseen; Lappeenrantaan, yliopistoon, kiltatoimintaan ja ihmisiin.

− Lappeenranta on kiva kaupunki ja yliopiston kulmat ovat mukavan rentoja. Sain opiskelija-asunnon kampukselta 200 metrin päässä yliopistosta. Asun nyt soluasunnossa, mutta olen hakenut perheasuntoa yhdessä poikaystäväni kanssa, Maija kertoo. Konetekniikkaa opiskelevan poikaystävänsä hän tapasi yliopiston syksyn avajaisriennoissa viime syyskuussa.

Ympäristötekniikka on kansainvälistä

Maija kertoo, että ennen yliopistolle tuloaan hänellä ei ollut tarkkaa käsitystä mitä kaikkea ympäristötekniikka pitää sisällään. Nyt kuva on selkiytynyt.
− Tätä en vaihtaisi pois. Mitä enemmän ympäristötekniikkaa opiskelen, sitä enemmän se kiinnostaa.

Heti opiskelujen alussa Maija huomasi, että hän haluaa olla vaikuttamassa opiskelija-asioihin. − Minut valittiin ensimmäisenä vuonna ainejärjestömme Pelletin emännäksi ja toisena vuonna puheenjohtajaksi. Olen myös ylioppilaskunnan edustajiston jäsen.

Aktiivinen toiminta opiskelijoiden edunvalvojana vie paljon aikaa, mutta Maija ehtii harrastaa myös liikuntaa.
− Käyn kuntosalilla ja tanssin. Olen oppinut aikatauluttamaan menoni tehokkaasti. Opinnoissa on pakko laittaa aikatauluja, että saa asioita valmiiksi, hän selvittää.

Vuoden kuluttua Maija suuntaa vaihto-opiskelijaksi Pietariin.
− Ainoa tapa oppia puhumaan venäjää on mennä puhumaan sitä Venäjälle, sanoo Maija. Venäjän lisäksi hän puhuu englantia, ruotsia ja ranskaa.

− Ympäristötekniikka on kansainvälinen ala, on osattava vieraita kieliä. Ei me suomalaiset pärjätä täällä keskenämme.

Maijan aktiivisuus on huomattu myös ylioppilaskunnassa. Opiskelijoiden perinteisellä wappupiknikillä palkittiin aktiivisia opiskelijoita. Maija valittiin vuoden 2009 teekkarifuksiksi.
 

Identtiset kaksoset opiskelevat sähkötekniikkaa ja energiatekniikkaa

Jukka Parkkinen                                                      Jarno Parkkinen

Identtiset kaksoset Jukka ja Jarno Parkkinen (23) ovat kulkeneet yhdessä koko tähänastisen elämäntaipaleensa. Lukion jälkeenkään veljesten tiet eivät eronneet. He molemmat tulivat opiskelemaan Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Jukka opiskelee neljättä vuotta sähkötekniikkaa, Jarno energiatekniikkaa. Yhdessä he myös jakavat opiskelijakaksionsa.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto oli meille molemmille ykkösvaihtoehto.

– Olemme kotoisin Savonrannalta läheltä Savonlinnaa, ja Lappeenranta on kohtuulähellä kotia, selvittää Jarno.

Opinnot ovat sujuneet hyvin molemmilla, ja näillä näkymillä he valmistuvat ensi vuonna diplomi-insinööreiksi.

– Yliopisto-opiskelu sopii meille hyvin, sillä lukioon verrattuna opiskelu on vapaampaa. Olen löytänyt opiskeluun hyvän tasapainon, jossa on sopivassa suhteessa vapautta ja vastuuta, kertoo Jukka.

– Yliopisto-opinnot avaavat koko aja uusia näkökulmia asioihin. Harjoitustyöt tehdään pienryhmissä ja niihin liittyy aina pohdintaa ja eri vaihtoehtojen punnitsemista. Parasta on onnistumisen tunne, jonka saan opiskelusta, paljastaa Jarno.

Työpaikka kyllä löytyy

Yliopiston jälkeen kutsuu työelämä. Molemmat haluaisivat löytää työpaikkansa Lappeenranta-Helsinki-Tampere-akselilta.

Jarno uskoo tekevänsä tulevaisuudessa kehitys- ja suunnittelutöitä tai konsultointia. Jukkaa saattaisi kiinnostaa myös väitöskirjan tekeminen. Hän on ollut kolmena kesänä tutkimusapulaisena LUT:n sähkökäyttöjen laboratoriossa, joten tutkijakoulutettavan pestikin on varteenotettava vaihtoehto.

Jarno on ollut pari kesää haalarihommissa Stora Enson tehtaalla Imatralla. Hän on vakuuttunut, että energiatekniikan saralla löytyy töitä, varsinkin kun pääaineopintoihin kuuluu paljon ydinvoimatekniikan opintoja.

– Ydinvoimala voisi olla kiinnostava työpaikka, miettii Jarno.

Sätky ja Armatuuri

Molemmat miehet toimivat aktiivisesti opiskelijoiden ainejärjestössä. Jarno toimii energiatekniikan killan Armatuurin koulutus- ja sosiaalipolitiikan vastaavana, Jukka on kolmatta vuotta sähkötekniikan killan Sätkyn hallituksessa ja tänä vuonna varapuheenjohtaja ja opintovastaava.

– Ekana opiskeluvuonna auttelin vähän killassa, ja siitä se alkoi. Kiltojen kautta olemme molemmat saaneet kavereita ja hauskaa tekemistä isommalla porukalla, sanoo Jukka.

Sitä hauskaa tekemistä on esimerkiksi hankifutis. Sätky järjestää yliopiston kupeeseen Saimaan jäälle joka kevät turnauksen umpihankifutiksesta, ja Jukka on mukana organisoimassa tapahtumaa.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on pieni, mutta se juuri on Jukan mielestä suuri etu.

– Pienessä yliopistossa pääsee helposti tutustumaan muiden alojen opiskelijoihin. Siitä on varmasti hyötyä tulevaa työelämää ajatellen, Jukka pohtii.

Ja lopuksi ne kysymykset, joita kaikki identtiset kaksoset ovat kuulleet sen sata kertaa.

– Kyllä, meidät sekoitetaan koko ajan, mutta siihen olemme tottuneet. Ja ei, emme ole huijanneet ketään samannäköisyyden kustannuksella, he vastaavat.

Tämän jutun kirjoittajalla olisi montakin hullua ideaa, miten identtisten kaksosten avulla voisi toteuttaa hauskan teekkarijäynän.

Teksti ja kuva: Anna-Liisa Pirhonen

Lappeenrannan teknillinen yliopisto http://www.lut.fi/fi/technology/Sivut/Default.aspx