Elämää matkustelevana teekkarina

Olen tuotantotalouden teekkari Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Tällä hetkellä minulla on menossa kolmas vuosi ja opinnot ovat hyvässä vaiheessa. Pääaineena luen kansainvälistä kauppaa ja sivuaineena energiatekniikkaa. Olen viihtynyt erinomaisesti yliopistomaailmassa ja voin suositella opiskelijaelämää täydestä sydämestäni.

Valmistuttuani minusta tulee tuotantotalouden diplomi-insinööri ja saan toivottavasti töitä jostain kansainvälisestä yrityksestä. Mielestäni ei ole tärkeää valmistua yliopistosta niin nopeasti kuin mahdollista, sillä matkustaminen ja toisessa maassa eläminen opettaa paljon sellaista, mikä saattaa olla hyvinkin hyödyllistä valmistumisen jälkeen. Uskon myös, että kansainvälisyyttä ja ulkomailla hankkimiani kokemuksia arvostetaan, kun haen oman alani työpaikkaa.

Ensimmäinen wappu ja teekkarikaste kylmään Saimaaseen huhtikuussa 2008.

Lukiosta yliopistomaailmaan

Valitsin tuotantotalouden, koska olin lukiossa hyvä matematiikassa ja fysiikassa, mutta epäilin jaksaisinko lukea pelkästään kyseisiä aineita. Tuotantotalous kuulosti sopivalta yhdistelmältä tekniikkaa ja taloutta, joten laitoin sen ensimmäiseksi vaihtoehdoksi hakupapereihini. Espooseen en halunnut opiskelemaan ja pohdin valintaa Lappeenrannan ja Tampereen välillä, koska kumpikin on kohtalaisen lähellä Järvenpäätä, josta olen kotoisin. Päädyin valitsemaan Lappeenrannan ensimmäiseksi vaihtoehdoksi, koska sieltä löytyvät kauppatieteet saman katon alta ja kauppatieteiden kusseja voi lukea samalla, kun suorittaa omaa tutkintoa. Pääsin pääsykokeilla sisään ykkösvaihtoehtooni, mutta päätin pitää välivuoden ja matkustella enkä ole katunut hetkeäkään päätöstäni.

Yliopistossa opiskeleminen on huomattavasti mukavampaa kuin lukiossa. Meillä on seitsemän vuotta aikaa suorittaa tarvittavat kurssit ja niitä voi käydä omaan tahtiin. Kela tietenkin vaatii tietyt opintopistemäärät joka vuosi niiltä kuukausilta, joilta on nostanut opintotukea. Mutta jos joku vuosi haluaa tehdä enemmän töitä tai matkustella, niin se onnistuu. Seuraavana vuonna on vain käytävä vähän enemmän kursseja. Osa opiskelijoista saattaakin viettää pari ensimmäistä vuotta opiskelijaelämää ja alkavat sen jälkeen opiskella tosissaan. Itse olen opiskellut tasaista tahtia ja valmistun viidessä vuodessa.

70-luku opiskelijabileisiin menossa (ja kyllä – tyttö-teekkareitakin on olemassa)

Matkustamista opiskelujen ohella

Olen jatkanut ahkeraa matkustamista yliopistossa ollessani. Tuotantotalouden opiskelijoilla on järjestö nimeltä ESTIEM (European Students of Industrial Engineering and Management) ja olen sitä kautta tutustunut eri puolilla Eurooppaa asuviin opiskelijoihin. Sen lisäksi olen koulussani kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina, joten minulla on suunnilleen jokaisessa maassa joku tuttu.

ESTIEM-reissulla Brysselissä marraskuussa 2009.

Miksi Buenos Aires?

Halusin lähteä opiskelijavaihtoon johonkin espanjankieliseen maahan. Espanja tuntui tylsältä vaihtoehdolta, joten aloin miettiä eri vaihtoehtoja Etelä-Amerikasta. Yliopistollamme on vaihtoyliopisto Chilessä ja Jyväskylän AMK:n kautta yliopistostamme pääsee myös Buenos Airesiin opiskelemaan, kuinka tehdä bisnestä Latinalaisessa Amerikassa. Evita-fanille, joka rakastaa tangoa ja syömistä, Buenos Aires oli tietenkin heti ehdoton ykkönen. Muihinkin kohteisiin olisin tietysti voinut hakea, mutta näin asiat sujuivat huomattavasti helpommin. Olen viihtynyt hyvin vaihtoni aikana, joten nyt mietin, että kävisin vielä jossainpäin Eurooppaa vaihdossa. Ehkäpä Buenos Airesin jälkeen voin harkita Espanjaakin, sillä täytyy myöntää, etten kauheasti ole espanjan kieltä oppinut täällä ollessani. Kurssit ovat englanniksi, joten pakottavaa tarvetta ei ole ollut oppia espanjaa. Joka päiväisissä tilanteissa pärjään enkä ole sen enempää itseltäni valitettavasti vaatinut.

Buenos Aires turistien silmin (Puerto Madero)

Opiskeleminen Buenos Airesissa

Opiskeleminen on ollut helppoa enkä ole joutunut käyttämään liikaa tunteja kursseihin. Tunneilla on läsnäolovelvollisuus ja se on tuntunut oudolta, sillä Suomessa olen tottunut valitsemaan vapaasti, millä luennoilla käyn. Täällä onkin tilanne sama kuin Suomessa yläasteella – ainoana erona on, että opiskelijoilla on tietokoneet, joilla voi tehdä kaikkea muuta, ettei vaan tarvitse keskittyä opiskeluun. En saa täällä ollessa korvattua mitään kursseja Suomessa, mutta sen sijaan saan omia valinnaisia opintoja suoritettua. Olen oppinut täällä ollessani valtavasti asioita Latinalaisen Amerikan näkökulmasta katsottuna. Ne ovat asioita, joita ei minun koulussani opeteta, joten voin sanoa onnistuneeni vaihtokohteen valinnassa.

Buenos Aires paikallisten silmin (La Boca)

Eläminen miljoonakaupungissa

Asun Buenos Airesin keskustassa koulun asuntolassa. Samassa huoneessa minun kanssani on toinen suomalainen tyttö. Keittiö jaetaan seitsemän huoneen kanssa ja se on tuottanut välillä pieniä ongelmia, sillä argentiinalaiset eivät ole kovin innokkaita siivoamaan tai tiskaamaan. Onneksi päivittäin käy siivooja, joka pelastaa tilanteen. Suomessa asuin solussa, joten asunnon jakaminen toisten kanssa ei ole ollut minulle vaikeaa. Koulu on samassa korttelissa, joten koulumatkoihin ei mene aikaa toisin kuin osalla, joilla menee 13 miljoonan ihmisen kaupungissa puolesta tunnista kahteen tulla julkisilla kulkuvälineillä kouluun.

Maailman levein tie (9 de Julio) asuntolani vieressä

Ympäri Etelä-Amerikkaa

Meillä oli kaksi viikkoa lomaa pääsiäisen yhteydessä. Kävimme silloin Iguazulla, Mendozassa ja Chilessä. Ennen lomaa ehdimme viettää viikonlopun Mar del Platassa rannalla ja toisen viikonlopun Uruguayssa. Loman jälkeen teimme reissun Barilocheen, jossa ihailimme vuoristomaisemaa ja söimme paljon suklaata. Vaihtoajan jälkeen lähden kiertämään Etelä-Amerikkaa ja kohteina on Chile, Bolivia, Peru ja Brasilia. Tähän saakka olemme tehneet kaikki matkat bussilla kustannussyistä ja laskin, että olen istunut busseissa tämän kevään aikana suunnilleen 150h. Onneksi Argentiinan pitkän matkan bussit ovat aivan loistavia. Niitä voi verrata lentokoneiden ensimmäiseen luokkaan. Matkan aikana on ruoka- ja juomatarjoilu ja penkit saa makuuasentoon.

Iguazun putoukset Argentinan ja Brasilian rajalla

Teksti: Sanna Vatanen (4/2010)