Yksi merkittävistä lukiovalinnoista on pitkän ja lyhyen matematiikan välillä tehtävä päätös.

Jos tähtäimessä ovat jatko-opinnot biotekniikasta tähtitieteeseen tai geomatiikasta kirurgiaan, niin myös muut matemaattis-luonnontieteelliset aineet painottuvat opinnoissa.

Pirkkalan yhteislukion rehtori Tarja Kivimäki toivoo, että matematiikan hyöty ymmärrettäisiin muunakin kuin tiettyihin jatko-opintoihin johtavana, pakollisena valintana.
”Matematiikka tuo tiettyä ajattelutapaa. Ja totta kai pitkä matematiikka vaatii myös työtä ja pitkäjänteisyyttä, josta on hyötyä niin lukio-opinnoissa kuin muussa elämässä”, Kivimäki toteaa.
Kivimäen mielestä fysiikka kärsii maineesta oppiaineena, jolla ei ole kosketusta omaan elämään.
”Fysiikkahan sehän on arjessa läsnä koko ajan. Sen opiskelusta saa siis paljon muutakin kuin pohjaa jatko-opintoihin.”
 

Tyttöjä tekniikkaan hankkeen voimin
 

Pirkkalan yhteislukio ollut mukana E-Girls – Kohti tekniikkaa -hankkeessa (http://www.e-leeh.org/E-Girls/). E-Girlsin tavoitteena on ollut helpottaa tyttöjen hakeutumista tekniikan alalle, erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen. Projektissa on tehty yhteistyötä esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.
Monelle lukiolaiselle tekniikka on alana vieras ja vaikeasti hahmotettava. E-Girls on luonnollisesti ollut vain yksi viipale laajasta kokonaisuudesta, mutta Kivimäen mielestä tämän tyyppiset hankkeet ovat tervetulleita myös työelämätietouden kasvattamiseksi.
”E-Girls on kyselyjen mukaan vahvistanut lukiolaisten näkemystä siitä, mitä tulevaisuudessa voisi tehdä. Siinä pääsee näkemään esimerkiksi sen, että tekniikka on ala, jossa voi hyödyntää esimerkiksi kielitaitoa”, Tarja Kivimäki kertoo.
Sukupuolten väliset erot näkyvät lukiossa ja siellä tehtävissä valinnoissa. Kivimäki toivoisi tytöille lisää rohkeutta omiin valintoihin.
”Tytöt ovat edelleen vaatimattomampia oman osaamisensa ja tulevaisuudensuunnitelmiensa suhteen kuin pojat, vaikka heillä olisi kaikki valmiudet tehdä mitä tahansa.”
Tarja Kivimäen mielestä lukiossa suuri ongelma tulevaisuuden suunnittelun kannalta on se, etteivät eri alat ja työtehtävät tule riittävästi tutuksi.
”Jokainen näkee myyjien, poliisien ja toimittajien töitä ainakin jollain lailla omassa elämässään, mutta moni ala jää hämärään”, Tarja Kivimäki pohtii.

Luokattomuus on ennen kaikkea mahdollisuus

Nykymuotoinen luokaton lukio on jakanut mielipiteitä. Kivimäen mielestä negatiiviset mielipiteet eivät ole kohdistuneet niinkään luokattomuuteen, vaan suuriin, yli 400 oppilaan lukioihin.
”Luokaton, kurssimuotoinen lukio mahdollistaa esimerkiksi sen, että pitkän matematiikan voi ottaa osaksi opintoja vielä lukion aloittamisenkin jälkeen. Näin ei siis tarvitse menettää toivoaan jatko-opintojen suhteen, jos vaikka kakkosluokalla havahtuu tulevaisuuden suunnitelmien suhteen.”
Toisaalta Tarja Kivimäki huomauttaa, että moni lukiolainen haluaa valinnanvapautta, mutta kaikki eivät aina ole valmiita panostamaan asioiden loppuun asti viemiseksi.
Kivimäki näkee myös laaja-alaisuuden tärkeänä. Siksi hänestä on hyvä, että nykylukiossa on pakollisia eri aineiden yhden kurssin opintojaksoja. Monelle vain tuottaa ongelmia saada kaikki lukion päästötodistukseen vaadittavat pakolliset 75 kurssia kasaan.
”Kirjoitukset menevät helpommin, mutta kurssien suorittaminen vaatii ponnisteluja. Se ei näytä olevan kaikille helppoa. Lisäksi todella monet käyvät töissä, ja se aika on tietysti poissa opiskelusta.”
Tarja Kivimäki muistuttaa kuitenkin, että lukioiässä ei välttämättä tarvitsekaan tietää elämänsä suuntaa.
”En minäkään olisi nuorena osannut kuvitella, että minusta tulee lukion rehtori”, Kivimäki hymyilee.

http://pirkkalan-yhteislukio.nettisivut.fi/