- Vinkit
Mikko Hietamäki nauttii siitä, että metallista voi tehdä melkein mitä tahansa. Vaihtelevat työtehtävät vaativat tarkkuutta ja kokemuksen tuomaa näkemystä.
”Vaikka koulussa oppii perustaidot, niin varsinainen työ vaatii tietysti oman opettelunsa”, Hietamäki toteaa.
Mikko Hietamäki, 19, valmistui keväällä 2009 levyseppähitsaajaksi Vaasan ammattiopistosta.
”Yläasteella ajattelin vielä meneväni puusepäksi, mutta opiskelu olisi vaatinut asuinpaikkakunnan vaihtamista. Totesin, että myös kone- ja metallitekniikan hommissa voi tehdä käsillään, ja nyt olen tyytyväinen, että valitsin levyseppähitsaajan koulutuksen.”
Metalli taipuu moneen
”Vaikka koulussa oppii perustaidot, niin varsinainen työ vaatii tietysti oman opettelunsa”, Hietamäki toteaa.
Mikko Hietamäki, 19, valmistui keväällä 2009 levyseppähitsaajaksi Vaasan ammattiopistosta.
”Yläasteella ajattelin vielä meneväni puusepäksi, mutta opiskelu olisi vaatinut asuinpaikkakunnan vaihtamista. Totesin, että myös kone- ja metallitekniikan hommissa voi tehdä käsillään, ja nyt olen tyytyväinen, että valitsin levyseppähitsaajan koulutuksen.”
Metalli taipuu moneen
Työkokemusta Hietamäelle on karttunut sekä työssäoppimassa että kesätöissä ABB:lla.
Tosi hyvät kokemukset. Hyvä työporukka, hyvät työt ja palkat ovat kohdallaan. Tosin valitessani opiskelupaikkaa en miettinyt palkkaa: tärkeintä oli se, mitä haluan tehdä.”
Hietamäkeä kiehtoo metallissa se, miten monenlaiseen käyttöön materiaali taipuu.
”Metallista voi tehdä mitä tahansa. Itselleni mieluisinta on ohutlevy, sillä se on helpointa käsitellä.
Hietamäen työt vaativat tarkkuutta ja joskus myös kuntoa.
”Kun tekee hommia kymmenen kilon hienosäätölekalla, niin tietysti siinä tarvitaan voimaakin. Kesähelteillä kuumuus tuntuu: kun lämmintä on neljäkymmentä astetta ja päällä hitsausvarustus, niin hiki virtaa. Mutta tietääpähän tekevänsä töitä”, Hietamäki hymyilee.
”ABB:lla meidän tiimissä on maksimissaan neljä ammattilaista yhtä aikaa, ja työtä tehdään kahdessa vuorossa. Laitamme sähkömoottoriin metallikuoret ja asiakkaiden toiveiden mukaan esimerkiksi jalat. Meiltä sähkömoottori siirtyy hiekkapuhallukseen ja sorville”, Hietamäki kertoo.
”Kukaan ei osaa suoraan tätä hommaa, vaan opetteluun ja harjoitteluun menee puoli vuotta tai enemmän. Työkaverit muistuttivatkin, että neuvoja kannattaa kysyä.”
Toimeksiantoja ja tietotekniikkaa
Vaikka Hietamäki arvosti opinnoissaankin eniten harjoitteluita, niin myös muille työhön kiinteästi liittyneille opinnoille hän antaa hyväksynnän.
”Pitkä lista siitä tulisi, jos laittaisi ylös kaiken opitun. Koulussa sai teoriapohjaa oleellisista asioista, kuten sulamispisteistä ja hitsausasennoista. Niiden pohjalta oli helpompi lähteä töihin”, Hietamäki toteaa.
”Koulussa hallitunneilla tietysti oppi, miten metallia käsitellään. Teimme myös asiakastöitä, saimme erilaisia toimeksiantoja toteutettavaksemme. Kolmannen vuoden päättötyönä teimme kiukaan.”
Opinnot tuntuivat Hietamäestä vaivattomilta. Tosin mieleen on jäänyt, että levynleikkauksessa käytettävien laserkoneiden toiminnallisuuden oppiminen vaati hieman enemmän aikaa.
”Laserkoneiden kanssa tehdään ensin tietokoneelle ohjelma, jonka mukaan kone voi leikata ohutlevystä halutunmallisen kappaleen, esimerkiksi sydämen. Hitsauksessakin tietokoneet ovat osa työtä, mutta se riippuu paljon tehtävästä ja firmasta. Yhä enemmän koneet tekevät sen mukaan, mitä on ohjelmoitu tietokoneella. Mutta tietysti niissäkin tehtävissä pitää olla valmistustekniikat hallussa.”
Vuodenvaihteessa Hietamäki lähtee suorittamaan asepalvelustaan. Sen jälkeiset suunnitelmat ovat vielä avoinna.
”Olen miettinyt mahdollisuutta lähteä Norjaan töihin, jos Suomesta ei löydy töitä intin jälkeen. Myös opiskelu on yksi vaihtoehto. Uskon, että valmistustekniikan ammattilaisille riittää hommia, vaikka juuri nyt Vaasassa on heikompi tilanne.”
Hietamäkeä kiehtoo metallissa se, miten monenlaiseen käyttöön materiaali taipuu.
”Metallista voi tehdä mitä tahansa. Itselleni mieluisinta on ohutlevy, sillä se on helpointa käsitellä.
Hietamäen työt vaativat tarkkuutta ja joskus myös kuntoa.
”Kun tekee hommia kymmenen kilon hienosäätölekalla, niin tietysti siinä tarvitaan voimaakin. Kesähelteillä kuumuus tuntuu: kun lämmintä on neljäkymmentä astetta ja päällä hitsausvarustus, niin hiki virtaa. Mutta tietääpähän tekevänsä töitä”, Hietamäki hymyilee.
”ABB:lla meidän tiimissä on maksimissaan neljä ammattilaista yhtä aikaa, ja työtä tehdään kahdessa vuorossa. Laitamme sähkömoottoriin metallikuoret ja asiakkaiden toiveiden mukaan esimerkiksi jalat. Meiltä sähkömoottori siirtyy hiekkapuhallukseen ja sorville”, Hietamäki kertoo.
”Kukaan ei osaa suoraan tätä hommaa, vaan opetteluun ja harjoitteluun menee puoli vuotta tai enemmän. Työkaverit muistuttivatkin, että neuvoja kannattaa kysyä.”
Toimeksiantoja ja tietotekniikkaa
Vaikka Hietamäki arvosti opinnoissaankin eniten harjoitteluita, niin myös muille työhön kiinteästi liittyneille opinnoille hän antaa hyväksynnän.
”Pitkä lista siitä tulisi, jos laittaisi ylös kaiken opitun. Koulussa sai teoriapohjaa oleellisista asioista, kuten sulamispisteistä ja hitsausasennoista. Niiden pohjalta oli helpompi lähteä töihin”, Hietamäki toteaa.
”Koulussa hallitunneilla tietysti oppi, miten metallia käsitellään. Teimme myös asiakastöitä, saimme erilaisia toimeksiantoja toteutettavaksemme. Kolmannen vuoden päättötyönä teimme kiukaan.”
Opinnot tuntuivat Hietamäestä vaivattomilta. Tosin mieleen on jäänyt, että levynleikkauksessa käytettävien laserkoneiden toiminnallisuuden oppiminen vaati hieman enemmän aikaa.
”Laserkoneiden kanssa tehdään ensin tietokoneelle ohjelma, jonka mukaan kone voi leikata ohutlevystä halutunmallisen kappaleen, esimerkiksi sydämen. Hitsauksessakin tietokoneet ovat osa työtä, mutta se riippuu paljon tehtävästä ja firmasta. Yhä enemmän koneet tekevät sen mukaan, mitä on ohjelmoitu tietokoneella. Mutta tietysti niissäkin tehtävissä pitää olla valmistustekniikat hallussa.”
Vuodenvaihteessa Hietamäki lähtee suorittamaan asepalvelustaan. Sen jälkeiset suunnitelmat ovat vielä avoinna.
”Olen miettinyt mahdollisuutta lähteä Norjaan töihin, jos Suomesta ei löydy töitä intin jälkeen. Myös opiskelu on yksi vaihtoehto. Uskon, että valmistustekniikan ammattilaisille riittää hommia, vaikka juuri nyt Vaasassa on heikompi tilanne.”
ABB
ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. ABB:n palveluksessa on noin 100 maassa yli 120 000 henkilöä.
2.11.2009
