Taitaja2008 –kilpailun voittajien tunnelmat tulevaisuudestaan

 

Espoossa järjestettiin 19. huhtikuuta Taitaja2008 -kilpailu, jossa mitattiin nuorten ammattitaitoa. Tuoreet Suomen mestarit kertovat kilpailusta, alastaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan.

 

"Tuulimyllyn tekeminen kisassa mielenkiintoisinta"

Heinävedeltä kotoisin oleva 19-vuotias Hannu-Waltteri Hiltunen voitti levy- ja hitsaustyön kilpailulajin Taitaja 2008 –kisoissa.



Hannu-Waltteri opiskelee kolmatta vuotta Savon ammatti- ja aikuisopistossa Varkaudessa.
– Koulussa ovat eniten kiinnostaneet korjaushitsaukset ja erikoishommat. Työssäoppimisjaksot olivat hyödyllisiä, sillä niissä pääsi hitsaamaan monipuolisesti kaikenlaista. Juuri nyt minusta tuntuu, että opiskelut on opiskeltu, mutta jossakin vaiheessa saattaisi ammattikorkeakoulukin kiinnostaa. Ihannetyöni olisi melko vapaata, sellaista, jossa saa tehdä paljon itse päätöksiä.

Taitaja-kisoja varten Hannu-Waltteri harjoitteli ennen kaikkea omalla koulullaan ja varmisteli, että perusteet ovat hallussa. Hän kokee olevansa erityisen hyvä korjaushitsauksessa ja katsoo, että työelämä opettaa aikanaan sen, mitä ei vielä taida.
– Taitaja-kilpailusta jäi mieleen erityisesti tuulimyllyn teko eli kokoonpanopäivä. Tehtävä oli viimeinen ja mieluinen. Haastavinta tuulimyllyssä oli osata lukea kuvia oikein ja saada sen jälkeen mylly oikeisiin mittoihin.

– Keväällä sitten paperit ulos koulusta ja työelämään vaan! En tosin tiedä vielä minne olen menossa, mutta pari varteenotettavaa vaihtoehtoa on tiedossa, Hannu-Waltteri toteaa.

 

Mitä levyseppähitsaaja tekee?

Levyseppähitsaaja toteuttaa piirustusten ja ohjeiden mukaisesti annettuja tehtäviä. Tehtäviin kuuluvat hitsaukset eri menetelmillä, levyjen taivutukset, pyöristykset ja leikkaukset. Tehtävät voivat olla suuria teräsrakennetöitä tai teollisuuteen tarvittavia komponentteja.

"Ovet auki joka paikkaan"

Taitaja 2008 –kilpailuissa mekatroniikan Suomen mestareiksi nousivat Eero Rissanen ja Juha Mämmi Etelä-Karjalan ammattiopistosta.



– Ensimmäisenä kisapäivänä rakensimme liukuhihnakuljettimen, joka piti kaapeloida. En ollut ikinä koskenutkaan tarvikkeisiin, jotka saimme eteemme. Olimme kahden tunnin jälkeen muita kovasti jäljessä, mutta otimme heidät kiinni ja lopulta jäi aikaa varmistelemiseenkin, Eero kertoo.

– Ja yhtenä tehtävänä meidän piti rakentaa robottiasema, jossa sai olla todella tarkkana. Olin ehtinyt harjoitella vastaavaa tehtävää ennen kilpailuja vain pari kertaa, mutta täydet pisteet saatiin, Juha muistelee.

Eero ja Juha ovat molemmat opiskelleet kolmivuotisen koulutuksen lisäksi lisävuoden ammatillisessa koulutuksessa, ja kummallakin on siis pian suoritettuna sekä automaatioasentajan että sähköasentajan ammattitutkinnot.

Eeroa kiinnostaa eniten automaatio- ja tehdasasennukset, ja hän toteaakin, että ”ovet tuntuvat olevan auki joka paikkaan”. Juhaa puolestaan kiinnostavat tulevaisuudessa asentajan työt, mutta myös sähkösuunnittelu.

 

Mitä on mekatroniikka?

Mekatroniikka liittyy tuotantolaitosten mekaniikkaan, elektroniikkaan, ohjausjärjestelmiin ja robotiikkaan. Sen avulla tuotantovälineet toimivat varmemmin, nopeammin ja luotettavammin.

Mekatroniikan eli laiteautomaation taitajilla on jatkuvaa kysyntää teknologiateollisuudessa. Mekatroniikan ammattilaiset ovat teknologian moniosaajia. Laitteiden ja koneiden ohjaamisessa ja automatisoinnissa käytetään hyväksi tietotekniikkaa ja elektroniikkaa.

"Automaatioasennuksessa innostaa monipuolisuus"

Sami Puhakka voitti automaatioasennuslajin Taitaja 2008 –kilpailussa. Puhakka opiskelee automaatioasennusta toista vuotta Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa.



Vaikka semifinaalit menivät hyvin, Sami harjoitteli finaalia varten tiiviisti ennakkoon.
– Hyvä, että käytin treenaamiseen omaa aikaa ja kävin läpi kolmannen vuosikurssin asioita. Luin kotona ja harjoittelin tehtäviä koululla. Kisoissa asennuspuoli oli helppo, mutta ohjelmoinnissa minulla oli hankaluuksia. Logiikan ohjelmointi on juuri niitä kolmannen opiskeluvuoden asioita.

Hienosti Sami kuitenkin pärjäsi ja vei Suomen mestaruuden kotiin altavastaajanakin. Kun tavoitteet ovat tiukat, sitä opiskelee vaikka ylimääräistä. Kisoista Samille jäi hyvä mieli, vaikka kokonaisuus oli hänestä ”vaativa, monipuolinen ja rankka”.

Sami uskoo, että todennäköisesti saisi töitä jo automaatioasentajana.
– Jos kiinnostavia töitä ei kuitenkaan löydy, ammattikorkeakoulu on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Tekninen ala ja sähköpuoli voisivat olla sopivia jatko-opiskelualoja. Jo automaatioasennuksessa minua innostaa sen monipuolisuus, sillä siihen liittyvät niin sähkötyöt kuin tietokoneet.

Käytännön työkokemusta Sami on hankkinut työssäoppimisjaksoilla, kuten viime kesänä joensuulaisessa sähköasennusfirmassa. Siellä tulivat tutuiksi niin sähkökeskusten asentaminen, kytkentätehtävät kuin kaapelin veto.

– Ihannetyö olisi monipuolista ja sisältäisi sekä automaatio- että sähköasennusta. Tärkeintä on, ettei työ käy yksitoikkoiseksi. Ihan välttämättä minun ei tarvitsisi jäädä Pohjois-Karjalaan, vaikka saatan hyvin kuvitella asuvani Joensuussa vielä 20 vuodenkin kulutta. Tulevaisuus riippuu siitä, mistä löytyy töitä.

 

Mitä automaatioasentaja tekee?

Automaatioasentajat asentavat ja ylläpitävät teollisuuden ja kiinteistöjen automaation instrumentteja ja järjestelmiä. Automaatioasentajien työ liittyy kiinteästi teollisuudessa tuotteiden laadun, raaka-aineiden käytön ja tuottavuuden hallintaan. Arkielämässä automaatio lisääntyy myös kotitalouksissa esimerkiksi energiankulutuksen hallinnassa.

Sähköasennus on monipuolista työtä

Pohjois-Karjalan ammattiopistossa opiskeleva Henri Nevalainen voitti sähköasennuslajin Taitaja 2008 –kilpailuissa. Joensuulainen Henri opiskelee toista vuotta sähköasennusta Pohjois-Karjalan ammattiopistossa.

– Kilpailu oli mukava kokemus siitä huolimatta, että se oli myös rankka ja päivät olivat pitkiä. Tiesin tehtävät suurin piirtein ennakkoon, joten osasin varautua niihin ja hommat sujuivat aika helposti. Minä en suotta stressaa, joten jännityskään ei päässyt vaikuttamaan.

Jos Henri johonkin panosti, niin jonkin verran hälytinjärjestelmän asentamiseen. Sitä hän harjoitteli erikseen kotonakin. Se oli helppoa siksi, että kotona sattuu olemaan samanlainen järjestelmä.

Koska Henri on ala-ikäinen, hän ei ole voinut mennä työssäoppimisjaksoille yrityksiin. Työssäoppimista on harjoiteltu koululla, ja siihen tarjoutuikin hyvä mahdollisuus, sillä koulun viereinen asuntola kaipasi remonttia.
– Saatoimme lähteä aivan tyhjästä, sillä kaikki vanha oli purettu pois. Opettaja toimi työmaalla vastuullisena henkilönä, ja hänen valvonnassaan teimme sähköasennuksia.

Asuntolan remontissa Henri pääsi tekemään monenlaista kouruasennuksista kaapelivetoihin ja kaapelihyllyjen asentamisesta kytkentätöihin. Asuntola sai opiskelijoitten käsissä kaikki perusasennuksensa aina tietoverkkoihin asti. Tietoverkothan kuuluvat nykyajan sähköasentajan repertoaariin!

Vielä Henrillä ei ole jatko-opintosuunnitelmia, mutta hän toivoo saavansa ennen opintoja kesätöitä urakointiliikkeestä. Käytäntö kun opettaa paljon.
– Kun saan koulusta paperit, sähköurakointi olisi minun juttuni, mikä ettei oma alan yrityskin joskus tulevaisuudessa. Tärkeätä olisi kuitenkin, että voisin jäädä Pohjois-Karjalaan.

 

Mitä sähköasentaja tekee?

Sähköasentaja asentaa kiinteistöjen, energiayhtiöiden ja teollisuuden sähkölaitteita. Lisäksi hän ohjaa asiakasta sähkölaitteiden turvalliseen ja taloudelliseen käyttöön.

"Ilmastointiasennus on puhdasta työtä"

Kimmo Ahola voitti ilmastointiasennuksen Taitaja2008-kisoissa. Ahola on kotoisin Noormarkusta ja opiskelee Porin ammattiopistossa tekniikkaa.



Koulussa opetetut asiat riittivät Kimmon mukaan hyvin tehtävistä selviämiseen. Mittausta, asennusta ja säätöä on tullut harjoiteltua tekniikkaopistossa riittämiin. Hän on viihtynyt hyvin koulussa, siellä on ”hienoo” ja opetus on korkeatasoista.

Kimmo kertoo ottaneensa Taitaja-kilpailun rennosti. Jännitystä ei syntynyt missään vaiheessa ja olo oli koko ajan hyvä. Erityisesti hänelle jäi mieleen osavalmistuksen tehtävä, jossa tehtiin muuntokappale eli neliönmuotoisesta ilmastointiputkesta piti saada muodoltaan pyöreä. Ensin vaadittiin piirustus ja sen jälkeen muodonmuutos tuli saada aikaan omin käsin. Homma meni putkeen.

Ilmastointityö on Kimmon mielestä ”hianoo, helppoo ja puhrasta.” Työn puhtaus on vahva plussa, kuten myös se, että hommassa pääsee tekemään laskelmia.
– Tykkään laskea urakoita ja lukea piirustuksia. Olen ajatellut, että voisi jatkaa opintoja Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja valmistua vielä insinööriksi. Se tietäisi minimissään neljän vuoden opintoja. Yksi vaihtoehto olisi tietysti myös oppisopimus. Jossakin vaiheessa voisin myös kuvitella perustavani oman firman, mutta ensin haluan saada muutamien vuosien työkokemuksen jostain muualta.

 

Mitä ilmastointiasentaja tekee?

Ilmastointiasentaja asentaa ilmastointikanavia piirustusten ja työohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa ilmastointiasentaja pystyy myös tekemään ilmastointikanaviston osia. Lisäksi hän pystyy mittaamaan ja säätämään ilmastointijärjestelmien ilmavirrat.

"Kaksoistutkinto antaa hurjasti mahdollisuuksia"

Torniolainen Alexander Juustovaara vei CAD-suunnittelun voiton Taitaja 2008 –kisoissa.



Alexander opiskelee Ammattiopisto Lappiassa, mistä hän aikoo valmistua syksyllä 2008. Hän suorittaa kaksoistutkintoa eli opiskelee lukion oppimäärää samanaikaisesti ammattitutkinnon kanssa. Lappiaan Alexander hakeutui, koska tekninen piirtäminen ja rakennuspiirtäminen kiinnostivat. Oppilaitokseen ja sen opetukseen hän on ollut oikein tyytyväinen.

– Kaksoistutkinnon suorittaminen on varmasti vaikeampaa ja raskaampaa kuin pelkästään ammattitutkinnon suorittaminen, mutta kaikessa haastavuudessaan kaksoistutkinto antaa myös enemmän mahdollisuuksia tulevaisuuden suunnitteluun, Alexander sanoo. Jatko-opinnot kiinnostavat Alexanderia, ja hän aikookin pyrkiä opiskelemaan todennäköisesti joko arkkitehdiksi tai diplomi-insinööriksi. Jatkossa häntä kiinnostaisi 3D-suunnitteluun liittyvät työtehtävät.

Taitaja-kisaa varten Alexander ei valmistautunut mitenkään erityisesti, mitä nyt harjoitteli omalla ajallaan koulun koneilla. Se vei kisassa voittoon, vaikka jälkeenpäin Alexanderista tuntuu, että käsivarapiirtämistä olisi voinut harjoitella enemmän.

– Harjoituksen puute sillä saralla ei aiheuttanut varsinaisia hankaluuksia, mutta kenties hidasti hieman työskentelyä kilpailussa. Koska kokemusta käsivarapiirtämisestä ei ollut paljon, mietin liian kauan ja hukkasin ehkä siihen työskentelyaikaa.

Taitaja 2008 -kilpailu oli Alexanderin mielestä hieno kokemus, joka motivoi myös parantamaan omaa osaamista edelleen. Voittaja on nöyrä ja ymmärtää, ettei suinkaan ole vielä täysin oppinut. Kisassa hän huomasi, että esimerkiksi 2D-piirrustusten laatimisessa on parannettavaa.

 

Mitä on CAD-suunnittelu?

CAD-suunnittelu on lyhennys sanoista Computer Aided Design eli tietokoneavusteinen suunnittelu. Suunnitteluassistentit toimivat suunnittelutoimistoissa piirtäjinä, suunnitteluavustajina ja nuorempina suunnittelijoina tai yksityisinä yrittäjinä. Työtehtävät liittyvät mm. piirustusten tuottamiseen ja ylläpitämiseen. Ammatti edellyttää yhteistyökykyä, kokonaisvaltaista näkemystä, vastuullista, itsenäistä työskentelyä, työn suunnittelu- ja järjestelytaitoa, johdonmukaisuutta ja pitkäjännitteisyyttä sekä valmiutta ammattitaidon ylläpitämiseen sekä halua itsensä jatkuvaan kehittämiseen.

"Tietokone avaa koko maailman"

Lieksassa asuvasta Niko Mikkosesta tuli tietojenkäsittelyn Suomen mestari Taitaja-2008 –kisoissa.



Niko valmistuu tänä keväänä Pohjois-Karjalan ammattiopistosta datanomiksi. Tietokoneet ovat olleet osa Nikon maailmaa jo 8-vuotiaasta asti, joten tietojenkäsittely oli luonnollinen valinta, kun tuli aika päättää opinnoista. Nikon on vaikea sanoa, mikä alue tietojenkäsittelyssä on kiinnostavinta tai edes nimetä lempisivustojaan, sillä tietokoneasioissa ”tulloo kulettua ympäriinsä”.

– Kun sain ensimmäisen pc:ni, jouduin kyselemään sen käytöstä tutuilta, mutta päästyäni sen toiminnasta jyvälle, aloin opetella tietokoneen käyttöä itsekseni pala palalta yrityksen ja erehdyksen kautta. Minua alkoi viehättää kaikki se tiedon määrä, joka tietokoneisiin liittyy, niiden kautta avautuu koko maailma.

Taitaja 2008 –kisan jälkeen Niko on helpottunut, sillä monipäiväinen puristus kävi voimille. Mitään äärimmäisen vaikeita tehtäviä kisassa ei Nikon mielestä ollut, tosin ei älyttömän heppojakaan.
– Tehtävät olivat aika tasalaatuisia ja niitä tehdessä saattoi mukavasti koetella rajojaan. Tehtäviin sai koulusta kyllä valmiudet, mutta kisa oli viety tasoltaan niin korkealle, ettei koulussa törmäisi aivan vastaaviin haasteisiin. Selviydyin kuitenkin sen verran sutjakkaasti, että minulle jäi aikaa kierrellä ja katsella muiden työskentelyä.

Armeijan jälkeen olisi tarkoitus etsiä töitä tai miettiä mahdollista jatko-opiskelua. Opiskelumahdollisuudet kotiseudulla eivät tosin ole kovin monipuoliset, joten elämänmuutos saattaa ennen pitkää olla edessä.
– Työpaikka saisi mielellään olla sosiaalinen. Ei minulla ole tarvis olla omissa oloissani, vaikka tietokonenörtit eristyviksi mielletäänkin, Niko naurahtaa.

 

Mitä kilpailun tietojenkäsittelytehtävissä vaadittiin?

Kilpailijat tekivät tehtäviä MS Office –työvälineohjelmistolla. Tehtävät koostuivat taulukkolaskennasta, tietokannoista, tekstinkäsittelystä, esitysgrafiikasta ja niiden yhteiskäytöstä. Kilpailijan piti osata myös tiedostojen pakkaus sekä ohjelmistojen asennusten muuttaminen.

"Tietokonealalla on pysyttävä kehityksessä mukana"

Iisalmelainen Niko Ruotsalainen vei voiton Taitaja 2008 –kisassa lajissa tietokoneet ja verkot.
Ruotsalainen on kotoisin Iisalmesta ja opiskelee toista vuotta Ylä-Savon ammattiopistossa.

Niko otti tuntumaa Taitaja-kisoihin jo viime vuonna ja tuli silloin neljänneksi. Hän päätti, että tällä kertaa menee nappiin ja lähti selkeästi tavoittelemaan voittoa. Valmentautumiseen oli vuosi aikaa, ja sen Niko käytti hyödykseen niin kotona kuin koulussa.

– Tämä on ala, jossa on pysyttävä ajan tasalla ihan koko ajan, joten vapaa-ajallakin kannattaa harrastaa. Harjoittelin sen verran paljon, että saatoin ottaa kisassa rennosti ja pysyin hyvin rauhallisena. Oma kiinnostuneisuus oli ratkaisevaa, sillä nämä asiat eivät tulleet koulussa esille kisan vaatimassa laajuudessa.

Niko halusi valita oppiaineekseen tietokoneet ja verkot tietojenkäsittelyn sijaan, koska verkot tuovat lisää ulottuvuuksia tietokoneen ympärille ja ala on huimasti laajempi.

– Voisin ajatella toimivani opintojen jälkeen jossakin suuressa yrityksessä, jossa toimitetaan asiakkaille koko tietoliikenneympäristö. Yksi mahdollisuus olisi toimia IT-palveluja tarjoavassa yrityksessä järjestelmäasiantuntijana, eikä oma tietokoneliikekään olisi hassumpi ajatus. Se kuitenkin on varmaa, että tietokoneista ja verkoista tulee minulle ilman muuta ammatti.

 

Mitä tietokoneet ja verkot –kilpailijat tekivät Taitaja-kilpailun aikana?

Kilpailijat toteuttivat sarjan asiakastöitä yritysympäristössä. Työssä testattiin kilpailijoiden taidot kaapeloinnissa, laitteisto- ja ohjelmistoasennuksissa eri järjestelmien ylläpidossa sekä palvelinympäristössä.

"Taitaja-voitto muistutti siitä, että opiskelu kannattaa!"

Anjalankoskelta kotoisin oleva Ville Viitala voitti elektroniikkalajin Taitaja 2008 –kisoissa.



Voitto tuli 18-vuotiaalle Villelle mukavasti kolmannen opiskeluvuoden päätteeksi. Ville valmistuu Kouvolan seudun ammattiopistosta tänä keväänä ja odottaa hyvää todistusta.

– Minua kiinnostaisi jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa, mutta ensin kutsuu armeija. Ammattikorkeassa kiinnostaa elektroniikkalinja tai vastaava, opiskelupaikkakuntina puolestaan Tampere tai Lahti. Opintojen jälkeen voisin mennä töihin elektroniikkapainotteiseen yritykseen, mutta ihannepaikkaa en ole ehtinyt suunnitella. Omankin yrityksen perustamien on käynyt mielessä, muttei kovin painokkaasti, Ville kertoo.

Ville valmentautui Taitaja-kisoihin omalla koulullaan, jossa hän alle 18-vuotiaana teki myös työssäoppimisjaksonsa. Ville odottaa mielenkiinnolla pääsyä ”oikeaan työpaikkaan” näkemään, millainen ero työskentelyssä tai laitteissa on. Koululla tehtiin sekä opettajan antamia että oppilaiden omia, erilaisiin laitteisiin liittyviä projekteja melko vapaasti. Ville on tehnyt esimerkiksi sulautettujen järjestelmien ohjelmointilaitteita ja elektronisia leluja.

– Hauska tehtävä koululla olivat elektroniset nopat. Ne ilmoittavat led-valoilla, mikä numero nopassa näkyy. Virta tuli nopassa olevasta paristosta. Näitä on jo kyllä maailmalla, joten mistään varsinaisesta keksinnöstä ei ollut kysymys. Maailmalla on yleensäkin mielin määrin tavaraa, joista voi harjoittelumielessä rakentaa omia versioita.

Taitaja-kilpailua varten Ville koki saaneensa riittävästi oppia omalla koulullaan; perusopetus vastasi hyvin vaadittuja taitoja eikä mitään erityistä olisi tarvinnut opetella erikseen. Jos Ville johonkin hieman panosti, niin piirilevyn suunnitteluun, sillä sellainen piti kisassa suunnitella.

– Otin osaa Taitaja-kisoihin jo viime vuonna, ja silloin juuri piirilevytehtävä jätti minusta toivomisen varaa. Keskityin liiaksi piirilevykaavioon enkä itse levyyn. Kokemus opetti, ja tänä vuonna osasin varautua tähän tehtävään paremmin. Nyt koen, että jos jotakin on vielä harjoiteltava, kenties teollista asentamista eli laitteiden kasaamista. Taitaja-kisat olivat tänä vuonna ihan mieluisa kokemus, eikä yleisökään minua häirinnyt. Kisat antoivat hyvän mielen ja lisää itsevarmuutta. Samalla kokemus oli muistutus siitä, että opiskelu kannattaa!

Erityisesti Villelle jäi kisassa mieleen viimeinen tehtävä, joka liittyi vianhakuun. Siinä piti selvittää, miten laite, tässä tapauksessa lämpömittari, toimii ja osata lukea piirikaaviot ja etsiä vika.

– Teen mieluummin huolella kuin hutaisemalla. Jos elektroniikka olisi työtäni, se olisi samalla harrastus, Ville sanoo.

 

Mitä elektroniikka-asentaja tekee?

Elektroniikka-asentaja työskentelee elektroniikkatuotannossa tai elektroniikkahuollossa, mutta myös myynnin tehtävissä hänen asiantuntemuksellaan on kysyntää. Elektroniikan ammattilaisia tarvitaan sekä pieniin että suuriin yrityksiin.

"Pajahommat ovat hyvin hanskassa"

Kokemäkeläinen Kalle Santala vei koneistuslajin voiton Taitaja 2008 -kisoissa.



Kokemäenjokilaakson ammattiopistosta tänä keväänä valmistuva Kalle Santala on hyvillä mielin. Hänellä on käsissään Suomen mestarin paperit koneistuksessa ja pian myös päättötodistus ammattiopistosta. Kevät on ollut suuria haasteita täynnä, mutta nyt alkaa helpottaa.

Taitaja-kilpailuihin Kalle harjoitteli tutustumalla viime vuosien tehtäviin ja kuviin kilpailuista. Kisaa varten hän harjoitteli sorvausta erilaisilla kappaleilla, sillä hänestä se vaati vielä treenaamista.
– Meni kyllä hyvin, ei voi valittaa. Kisassa oppi myös keskittymistä, sillä oli vain touhuttava omiaan, vaikka sadat silmäparit kävivät työskentelyä tuijottamassa. Muut kilpailijat ja tuomarit olivat mukavia, ei ollut yhtään tiukkapipoista porukkaa. Aamulla aikaisin aloitettiin ja ehtoolla lakaistiin.

Kalle ei pidä pienestä näpertämisestä ja sanookin olevansa isojen kappaleitten mies. Lehtosen Konepajassa työskennellessään hän on tehnyt esimerkiksi hallipuhaltimia ja laivan osia. Töitä tehdään kolmessa vuorossa. Homma ei käy tylsäksi, sillä vuoro vaihtuu joka viikko. Tosin yövuoro tuntuu joskus pitkältä. Onneksi paja on vain muutaman kilometrin päässä kotoa.

 

Mitä koneistaja tekee?

Koneistaja osaa tehdä koneistustyökokonaisuuksia itsenäisesti työpiirustusten mukaan. Manuaalityöstössä työstömenetelminä ovat käytössä sorvaus, jyrsintä, poraus ja hionta. NC-sorvauksessa ja –jyrsinnässä koneistaja hallitsee NC-ohjelman teon ja siihen liittyvän tietotekniikan ja matematiikan. Koneistaja osaa käyttää mittalaitteita ja tulkkeja tarkoituksenmukaisesti sekä tarkistaa mittalaitteen näytön oikeellisuuden ja tarvittaessa myös kalibroida laitteen.