Tuotantotekniikan insinööriopiskelija työharjoittelussa

Juha-Matti Laakso sai peruskoulun päästötodistuksen Lahden Yhteiskoulusta ja aloitti ammatilliset opinnot Lahden ammatti-instituutissa suorittaen siellä koneistajan ammattitutkinnon. Armeijan jälkeen hän jatkoi opintojaan Lahden ammattikorkeakoulussa, josta hän siirtyi ensimmäisen vuoden jälkeen sisäisellä siirrolla Jyväskylän ammattikorkeakouluun, kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmaan. Nyt meneillään on opintojen 3. vuoden kevät, joka kuluu työharjoittelussa Tana Oy:llä, Vaajakoskella.

Juha-Matin opintoja on jäljellä noin 1½ vuotta, jonka jälkeen hän valmistuu insinööriksi (AMK). Elämään kuuluvat opintojen ohella yhteinen koti tyttöystävän kanssa ja monet urheiluharrastukset.

Kari Lehto on Tana Oy:n huoltopäällikkö ja Juha-Matin ohjaaja harjoittelun aikana. Karin polku tekniselle alalle alkoi lukion jälkeen yo-ammattikoulussa, josta hän valmistui ajoneuvoasentajaksi. 1½ vuotta työkokemusta Volvon tehtailla Ruotsissa antoi riittävästi motivaatiota palata koulun penkille ja Kari opiskeli Jyväskylän teknisessä opistossa valmistuen koneinsinööriksi vuonna 1995. Ennen Tanalle siirtymistä Kari työskenteli maansiirtokoneiden maahantuojalla.

Karin työkenttänä ja vastuualueena on Eurooppa, pois lukien Suomi. Hänen tehtäviinsä kuuluvat tekninen neuvonta, huoltohenkilökunnan ja jälleenmyyjien koulutus sekä uusien koneiden käyttöönotto ja koulutus.

Karin perheessä on kaksi pientä lasta, mikä vaikuttaa isän työmatkojen suunnitteluun. Vesi on elementti, joka on yhteinen nimittäjä kaikille Karin harrastuksille;uinti, sukellus, mökkeily, sekä veneily ja kalastus Päijänteellä.

’Olen omissa töissä tuotantotekniikassa'

’Haasteellisuus on minulle tärkeää työssä’ sanoo Kari. Hän suhtautuu pulmatilanteisiin myönteisesti ja kertoo opettaneensa asiakkaitakin aloittamaan puhelut mieluummin sanoin ’ Kari, I have an opportunity to work here’ kuin lauseella ’Kari, I have a problem’. ’Tanan yrityskulttuuriin kuuluvat avoin keskustelu ja yhdessä tekemisen meininki. Teemme kyllä kovasti töitä, mutta viihdyn oikein hyvin.’

’Työpaikalle pitää olla kiva mennä, siksi hyvä ilmapiiri on merkittävä asia’ pohtii Juha-Matti ’Minulle on tärkeää, että saan olla tekemisissä ihmisten kanssa’

’Tykkään raskaasta raudasta, jossa on älyä mukana. Tanan tuotteet ovat juuri sellaisia.’ miettii Kari. Huoltopäällikön työssä hän voi yhdistää teknisen osaamisen ja ihmissuhdetaidot.

’Tällä alalla työllisyys on hyvä ja paranee koko ajan. Minulle on tärkeää se, että työtä on tarjolla. Ja teknologia kehittyy koko ajan, oppimista ja kehittymistä riittää varmasti koko työuraksi.’ miettii puolestaan Juha-Matti.

Mitä osaamista tarvitaan?

’Aivan ensiksi kielitaitoa’ vastaa Kari epäröimättä, kun Juha-Matti kysyy häneltä mitä taitoja työssä tarvitaan. ’Meillä on työkielenä englanti ja asiakkaan viesteihin on pystyttävä vastaamaan englanniksi tulivatpa yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostilla.’ Juha-Matti pohtii, että koulussa kieliopintoja voisi olla enemmänkin. Ammattisanasto on aina opittava käytännössä.

’Toiseksi tarvitaan tietenkin tekniikan ymmärtämistä’ jatkaa Kari osaamisen listausta. ’Koulu antaa hyvät pohjatiedot mm. hydrauliikasta, mekaniikasta ja sähköstä’ kommentoi Juha-Matti. Kari ja Juha-Matti ovat täysin yhtä mieltä siitä, että koulussa voi oppia perusteet, mutta tietoa on osattava soveltaa käytännössä hyvin erilaisissa kohteissa. ’Hydraulipumppu on aina samanlainen, mutta sovellukset yrityskohtaisia’ valaisee Kari ja jatkaa ’ Tana on hyvin erikoistunut koneiden valmistaja, valmiita osaajia ei valmistu mistään. Jokaiseen tehtävään tarvitaan kuukausien perehdytysjakso yrityksen sisällä.’

Karin listalla kolmantena ovat sosiaaliset taidot. ’Yhtä tärkeää kuin koneen kuntoon saaminen, on ihmisen, eli esim. huoltomiehen ’kuntoon’ saaminen. Ensin korjataan kone ja sitten asiakas. Parhaimmillaan hänelle pystyy tarjoamaan oppimisen ja onnistumisen kokemuksen. Se, jos mikä rakentaa luottamusta ja syventää asiakkuutta.’

’Ihmisten välisestä kanssakäymisestä puhutaan koulussa aika vähän, jotain viestinnän opetusta on’ pohtii Juha-Matti.

’Käytännössä näitäkin taitoja treenataan. Esimerkiksi takuukäsittelyt vaativat sosiaalista silmää. Itse olen koettanut muistaa, että asiat riitelevät, eivät ihmiset.’ kannustaa Kari kokemuksellaan.

’Järjestelmällisyyttä tarvitaan myös ja pelisilmää. Pitää pystyä erottamaan oleelliset asiat epäoleellisista.’ päättää Kari listauksensa.

Ajatuksia harjoittelusta

Juha-Matti odottaa harjoittelujaksolta kahta asiaa: yrityksen eri toimintoihin tutustumista ja käytännön taitoja opiskelemistaan asioista. Päätehtävänä on huoltopuoleen tutustuminen, mutta tärkeää on päästä näkemään kaikki yrityksen toiminnot kokoonpanosta myyntiin ja markkinointiin.

’Juha-Matti on meille tärkeä vahvistus. On paljon keskittymistä vaativia töitä, esim. konekorttien täyttämistä, jota hän on voinut tehdä. Toisaalta haluamme tarjota oppimispaikan huipputuotteiden parissa. Meillä käytetään parhaita diesel-moottoreita, hydrauliikkaa ja erittäin kehittynyttä ohjausjärjestelmää, ei varmaan ole monia paikkoja, jossa pääsee perehtymään kaikkiin näihin asioihin.’ kertoo Kari harjoittelun win-win-asetelmasta.

’Oma ura voi olla pienestä kiinni, harjoitteluaikana näkee mikä alue kiinnostaa ja mikä ei’ sanoo Kari, ja Juha-Matti on aivan samaa mieltä.

Harjoittelujakso on ohjattua myös koulun puolelta, sitä seurataan päiväkirjoilla ym. kirjallisilla töillä.

Vaajakoskelta maailmalle

Tanan tuotteista 95 % myydään ulkomailla maailmanlaajuisen jakelijaverkoston kautta. Haastattelupäivänä tuotannossa koottiin koneita Australiaan ja Nigeriaan.’Sitä oikein havahtuu, kun kuulee puhelimessa puhuttavan suomea’ nauraa Juha-Matti, kun jatkamme keskustelua kansainvälisyydestä.

’Työ kansainvälisessä yrityksessä vaatii jo aikaisemmin lueteltuja ominaisuuksia ja taitoja ja tietenkin halua ja mahdollisuutta matkustaa. Perhe joutuu myös joustamaan kun matkapäiviä kertyy.’ pohtii Kari ja laskee, että yleensä hänelle kertyy noin 50 matkapäivää vuodessa.

’Matkustaminen herättää ristiriitaisia ajatuksia, se on varmasti mukavaa, mutta toisaalta raskasta. Ei ollenkaan helppoa hommaa.’ pohtii Juha-Matti.

’Kansainvälisyys on avannut silmiä ja antanut perspektiiviä. Vaikka kulttuurit ovat erilaisia, ovat ihmiset ihmisiä kaikkialla.’ kiteyttää Kari omia kokemuksiaan.

Tulevaisuuden näkymät hyvät

’Ympäristöteknologia on ala, joka kasvaa sekä Suomessa että maailmalla. Jätteet käsitellään niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa. Kierrätys on kasvava ala, esimerkiksi autonrenkaat voidaan repiä ja käyttää uudelleen raaka-aineena.’ kertoo Kari.

’Päteville ihmisille on aina tilausta. Ja tytöt pärjäävät näissä töissä siinä missä pojatkin.’ toteaa Kari.


Tana Oy on ympäristöteknologiayritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi kiinteän jätteen mekaaniseen käsittelyyn tarkoitettuja koneita ja laitteita. Tällä hetkellä tuotevalikoimaan kuuluvat kaatopaikkajyrät ja mobiilit jätteenrepijät. Tanalla on jälleenmyyjäverkosto yli 30 maassa.

Lue lisää Tanalaisten haastatteluja Opiskelijaboxista ja tutustu www.tana.fi