Kone- ja tuotantotekniikka on monipuolinen ala
Mikä sai iloisen ja sanavalmiin, prinsessamekossa futista pelanneen Heidin opiskelemaan kone- ja tuotantotekniikka ammattikorkeakouluun?
Lukion jälkeen Heidi pyrki opiskelemaan oikeustiedettä, mutta vaivaiset 1,5 pistettä jäi puuttumaan sisäänpääsystä, hyvä näin ajattelee Heidi nyt jälkeenpäin. Heidi vietti välivuoden Englannissa ja päätti sen jälkeen katsastaa, mitä vaihtoehtoja teknillinen koulutus tarjoaisi. Heidi kertoo, että ennen opintojaan hän ei tiennyt insinööriksi opiskelusta mitään. Mutta paljastaa kuitenkin, että erilaiset laitteet ja vempaimet ovat kiinnostaneet häntä ”uteliaisuuden maksimaalisella tasolla”. Heidi toteaa, että toki voisi pohtia tuntitolkulla koneen syvintä olemusta, mutta mikä on helpompaa kuin hajottaa vempain osiin ja sitten konkreettisesti tarkastella sisältöä! Ja kun hänelle selvisi, että suuret ikäluokat ovat väistymässä työelämästä ja uusille osaajille on tiedossa töitä. ”Teknologian ammattilaisten tarve kasvaa tulevaisuudessa, työtä ja tehtäviä tulee riittämään.”
Heidiä harmittaakin se, että teknilliseen koulutukseen hakeutuu niin vähän naisia. ”Lukemat toivottavasti muuttuvat, kun tytötkin tajuavat loistavat uramahdollisuudet opintojen jälkeen.”
Stereotypioita muokkaamalla tilaa naiskollegoille
Heidi myöntää, että miesvaltaisessa insinöörimaailmassa tulee vastaan aina silloin tällöin haastavia stereotypioita. Mutta hän on valmis muokkaamaan niitä ja luomaan pohjaa tuleville kollegoilleen. Heidi sanoo suoraan, että tarkoitus ei ole herättää hämmennystä, vaan murtaa raja-aitoja hitsaamalla migillä korkokengät jalassa! ”Kun vielä kerron olleeni myös automyyjänä, niin epäilyksiä se välillä herättää…”
Innovatiivisia, iloisia ja sosiaalisia persoonia tarvitaan teknologiateollisuudessakin. ”Yleisestä käsityksestä poiketen myös insinööri osaa olla tekemisissä oikeiden ihmisten kanssa. Ei tuleva insinööri tarvitse Nobelin tasoista matikan osaamista, mutta matikan ja fysiikan lukeminen antaa peruslähtökohdat ongelmanratkaisuun. Sitä vartenhan me koulussa ollaan, että osaaminen karttuisi.”
”Urakehitykseni ”on lähtenyt oudolla tavalla käyntiin, sillä mekaniikkasuunnittelijan toimistohommista Cimcorpilla halusin siirtyä haalarihommiin. Katsoin tarpeelliseksi viettää myös aikaa tuotannossa, jotta laaja-alainen käsitys tulevaisuuden toimenkuvaani sisältyvien kohderyhmien työtehtävistä syntyisi. Ja Outokumpu Poricopper tarjosi kesätöitä hehkutusuunilla ja vielä mielenkiintoista lopputyötä, jonka parissa olen viettänyt myös muutamat aamuyön pikkutunnit.
Automaatio helpottaa arkirutiineja
Suuntautumismahdollisuudet insinöörin opinnoissa ovat rajattomat! SAMKissa Heidi valitsi suuntautumisvaihtoehdoksi automaatio- ja kunnossapitotekniikan. Automaation Heidi valitsi varsin itsekkäistä syistä, halu helpottaa arkirutiineja on kova! Heidi on vakaasti sitä mieltä, että monikaan ei huomaa, että teknologia on läsnä arkielämän rutiineissa. Käytännön esimerkiksi hän pyytää ajattelemaan vaikkapa vain aamupalapöytää: ” tarjolla olevat syötävät on tuotettu/kuljetettu automaattisia välineitä hyväksikäyttäen!” Kaiken maailman vimpstaakeja on keittiöhommiin itsekin tullut kehiteltyä, kun ei kotityöt oikein luonnista muuten. Pysyy mieli virkeänä, kun on kokeilemisen riemua – tai sitten sotkua! Heidi uskoo, että koneinsinöörinä voi toteuttaa Pelle Pelottoman älyratkaisut ilman pelkoa maailmanlopusta; ajatuksista valmiiksi tuotteeksi, simuloinnista mallinnukseen. ”Konetekniikka on high-techia, jonka osaaminen on avaintekijä monien suomalaisten kansainvälistyneiden yritysten toiminnassa.”
Samaan hengenvetoon Heidi muistuttaa, että tiimityöskentely on vallalla insinöörien valtakunnassa. Positiivista tiimityöskentelyssä on ihmisten yhteen hiileen puhaltamisen-meiningissä, jolloin lopputuloskin on tekijöidensä summa hän pohtii. Heidi kertoo sisällyttäneensä opintoihinsa myös ihmisten johtamiseen liittyviä kursseja pärjätäkseen tulevissa tehtävissään.
Edessä mielenkiintoisia työnäkymiä
Opiskelun aikana Heidille on selvinnyt mitä kaikkea insinööri voi tehdä: asiantuntija- ja esimiestehtävistä projekti- tai myynti-insinöörin tehtäviin tai tutkimus- ja tuotekehitys-, tai opetustehtävät. Nimikkeitä löytyy laidasta laitaan: projektipäällikkö, tutkimuspäällikkö, myynti- ja markkinointi-insinööri, tekninen suunnittelija…
”Muutama kiinnostava työtarjous on jo tullut, mutta odottelen sitä 'jalat alta vievää' -tarjousta. Tällä hetkellä kartutan PR-osaamistani, sillä tulevaisuuden työkuvani muodostuu sanoista international, project or technical manager, jossa tekninen kaupankäynti englannin kielellä tulee kyseeseen.” Tulevaisuus näyttää Heidin mielestä hyvältä. ”Mielenkiintoisia töitä uuden teknologian parissa tarjoavassa, monipuolista osaamista vaativassa, yhteistyötä erilaisten ihmisten/organisaatioiden kanssa kattavassa kansainvälisessä firmassa. Erilaisten kontaktien luominen/tekninen asiantuntevuus myyntiorganisaatiossa kuulostavat meikäläisen tulevaisuuden visiolta. Ulkomaantyöpäiviä pitäisi olla ainakin 150 päivää vuodessa!” Kaikki on loppujen lopuksi kiinni itsestä.” Toisaalta Heidiä houkuttelee myös diplomi-insinöörikoulutus, jatkokoulutus ottaisi vain pari vuotta lisää.
Vaikka MacGyver on insinöörinaisenkin esikuva, on Heidillä oikeitakin harrastuksia. ”Toisin kuin kuvittelisi, balettia, jazz- ja modernia tanssia tuli harrastettua 13 vuotta. Liikunnalliset lajit, kuten tennis, golf, snoukkailu, mikroautoilu ja treeni salilla ovat pysyneet vakioina hektisessä elämässäni, eivät siis satunnaismuuttujina! Harrastusten kautta on tullut opittua kurinalaisuutta, sosiaalisuutta, toisaalta luovaa hulluutta. Tärkeintä kaikesta hulabaloosta huolimatta on ollut kuitenkin koulunkäynti, määrätietoisuuden voi siis lisätä adjektiivilistaani.”
